Motto:
Tietokoneistuminen ei saa heikentää ilmaisun keinoja, vaan sen pitää vahvistaa
ja monipuolistaa niitä.
Selailu, katselu ja lukeminen onnistuvat mobiililaitteilla
näppärästi; tiedon tuottaminen on puolestaan kömpelöä. Bluetooth-näppäimistö on
oiva apuväline. Sen avulla kirjoittaminen on tabletilla sujuvaa. Mutta, se ei
riitä. Onko sinulta koskaan loppunut näppäimistö kesken? Minulta on, lukuisia kertoja.
Maailman miljoonista merkeistä, näppäimistöön mahtuu vain
muutamia kymmeniä. Pitäisikö minun ilmaista itseni vain tekstin keinoin? Ei
onnistu. Ei ainakaan matematiikassa, jossa symboleja on käytössä turkasen
paljon. Eikä ongelma ole pelkästään niiden paljous. Ne voivat sijaita toistensa
ala- tai yläpuolella, diagonaalisesti, matriisina, ja vähän miten sattuu. No
pitäisikö meille matemaatikoille olla omat näppäimensä, tai omat
näppäimistönsä? No entä pitäisikö sitten kaikille erikoisalojen osaajille olla
omat näppäimistönsä? Onko kiinalaisilla kokopöydän näppäimistö? Mihin me kaikkine
symbolimme mahdumme?
Tietokone on kone, joka käsittelee kahta symbolia 1 ja 0 – sarjaistetussa
muodossa 10011001 – hyvin tehokkaasti. Tavallinen teksti on lähellä tietokoneen
kieltä. Syntaktisella tasolla ainoa ero on symbolien lukumäärä. Suomenkielessä symboleja
on kolmisen kymmentä, kirjaimet ja muutamia jäsentelymerkkejä. Ihminen, joka on
keksinyt kirjoittamisen taidon, keksi myös tietokoneen. Liekö siitä tämä
yhtäläisyys? Oli miten oli, tekstuaalisen tiedon esittäminen ja käsitteleminen
on tietokoneella vaivatonta.
Kun on kyse piirtämisestä tai vapaasta symbolien
tuottamisesta, kynä ja paperi ovat korvaamattomia. Hävetkää tietokoneet! Miksi
tämä monipuolinen ilmaisun muoto ei onnistu tietokoneella? Tai miksi se on niin
rajattua? Miksi piirtäminen on niin paljon helpompaa käsin, kuin tietokoneella?
En tiedä, mutta siitä olen varma, että 20 vuoden päästä nauretaan meidän
tietokoneille. Silloin 2013 ihmiset halusivat piirtää käsin, LOL! Näin se on. Oppimiseen
ja sen arvioimiseen liittyvät teknologiset ratkaisumme tulisi lisätä ilmaisun
keinoja, ei vähentää!
Sormitietokoneet
vapauttivat meidät hiirestä. Kuolevatko hiiret sukupuuttoon seuraavan kymmenen
vuoden aikana? Tuskin, mutta varmasti niiden määrä vähenee. Entä näppäimistö,
miten sen käy? Muodossa tai toisessa se tulee varmasti säilymään. Kymmenen
sormea sopii hyvin näppäimien naputteluun. Tämän todistaa jo erilaisten
soittimien näppäinrivistöt. No entä Googlen älylasit, pyöritämmekö maailmaa
kohta silmillämme? Sangen mahdollista, ellei sitten aivosähköohjaus osoittaudu
paremmaksi vaihtoehdoksi.
Tietokoneen ohjauslaitteiden kirjo laajenee jatkuvasti.
Käyttöliittymien omaisuudet monipuolistuvat. Kysymys ”miten käytämme
tietokonetta”, saa yhä moninaisempia vastauksia. Meidän teknopedagogien tehtävä
on osaltamme huolehtia siitä. Rikastetaan oppijoiden ja heidän valmentajiensa ympäristöä;
tuodaan siihen tekniikkaa ja käyttöliittymiä. Kannustetaan heitä kokeilemaan ja
luomaan. He kertovat meille mikä toimii ja mikä ei. Me kannamme heille
tekniikkaa, kypsytämme ajan kanssa, ja he antavat meille vastauksia.
Tarvitsevatko oppimisen markkinat menetelmällistä
säännöstelyä? Sanommeko, että kynää saa käyttää, mutta tablettia ei? Tai että,
kaikki tekevät tämän nyt älypuhelimillaan? Kuulostaa aika hullunkuriselta,
ellemme sitten ole opiskelemassa itse menetelmää. Tai ellemme ole vakuuttuneita
siitä, että tämä menetelmä on pedagogisesti ylivertainen ja sopii kaikille. Eikö ensisijaisesti kuitenkin oppijan tulisi
saada valita menetelmänsä? Jos se tabletilla kirjoittaminen ei vaan onnistu,
niin tee sitten kynällä ja paperilla. Jos säännöstelemme oppimisen menetelmiä,
meidän tulee olla tietoisia sen vaikutuksista oppimiseen. Olemmeko me? Itsestäni
en ole niin varma. Annan mielellään oppijan itse valita menetelmänsä. Katsotaan
sitten toimiiko se vai ei.
No miten se sitten katsotaan? Miten oppimista ja osaamista
mitataan? Tulevan ylioppilastutkinnon uudistuksen myötä aihe on hyvin
ajankohtainen. Tekniikka ja teknologia ovat siinä merkittävässä asemassa. Miten
uudistus tehdään siten, että se on mahdollisimman menetelmävapaa? Miten
sitoudumme teknologian käyttöön rajoittamatta olennaisesti kokelaiden
mahdollisuutta osoittaa osaamistaan? En halua kritisoida uudistusta, se on tarpeellinen
ja tervetullut. Olen kuitenkin huolestunut niiden aineiden osalta, joissa
piirtäminen on olennainen osa ilmaisua. Omalla kohdallani tämä koskettaa kahta
ainetta: matematiikka ja fysiikka. Toivoisin kovasti, ettemme väheksyisi kynän ilmaisuvoimaa
näissä aineissa. Näppäimistö, hiiri ja sormella tökkiminen rajaavat liikaa
pois. Me matemaatikot haluamme ilmaista itseämme monipuolisemmin!
Tutkimistani mobiililaitteista Samsung Galaxy Notepad antaa
autenttisimman sähköisen kynäelämyksen. Sen tarkkuus ja tuntuma ovat omaa
luokkaansa. Se on ergonomisesti miellyttävä; kirjoitusasento on luonnollinen. En
halua erityisesti mainostaa Samsungia. Haluan, että tarkastelemme laitetta suunnan
näyttäjänä. Näitä ominaisuuksia haluan jokaiseen tietokoneeseen! Haluan, että
jokaisella opiskelijalla on tietokoneessaan hyvät piirto-ominaisuudet, oli se
laite sitten Galaxy, iPad, tai läppäri!
Oheisessa videossa esittelen lyhyesti Galaxy Notepadia
piirtolaitteena.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti