Osalle työn tekeminen tietoteknisin keinoin (ts. iPadeilla) tuotti ongelmia. Vaikka jotkut oppilaat kritisoivat juuri iPadien käyttöä työntekemiseen luulen vastarinnan johtuneen siitä, että ylipäätään esitelmien tekeminen koneella oli se haastava ja vastarintaa aiheuttava. Vaikka nykynuoret ovat ns. diginatiiveja, väittäisin että heidän diginativius on suurelta osin wikipedia-facebook-google -pohjaista. Perinteiset tekstinkäsittelytaidot, tiedon analysointi ja uudelleen tuottaminen eivät olekaan aivan hallussa, niinkuin esimerkiksi vanhemmalla väestöllä. Siksipä ehkä tälläkin kurssilla iPadien käyttö saattoi tuntua joillekin hankalalta.
Opiskelijat käyttivät myös Dropboxia töiden tallennukseen. Koska töitä tehtiin useammalla tunnilla ja padit eivät olleet koko ajan heidän käyttössään, tuli keskeneräiset työt tallentaa johonkin seuraavaa työstökertaa varten. Ohjeistin kaikkia tekemään itselleen dropbox -tilin ja tallentamaan työn sinne. Vielä "suuremman" vastarinnan koin dropbox -tilin tekemiseen kuin padien käyttöön. Vaikka kuinka selkeästi yrittää selittää että kyse on ilmaisesta tallennuspaikasta tuolla nettiavaruudessa, että tallentamasi työt on sinulla aina käytettävissä kun on tietokone, täppäri, läppäri, puhelin tms. ja internetyhteys käytettävissä, ei se tunnu ottavan "tuulta alleen". Oppilaat pohtivat kuka JOUTUU tekemään itselleen tilin...Eivätkö diginatiivit halua säilöä tekemiään tuotoksia vai onko vain kiva tallentaa ne tikuille ja unohtaa tikut kotiin kun työt pitäisi esitellä tai antaa eteenpäin? No jokatapauksessa osa teki dropbox -tilin ja tallensi työnsä sinne ja sai ne vielä sieltä ulos kun oli esityksen aika. Sitä en tiedä kuinka moni tällä hetkellä, kun on jo muutama viikko kulunut, muistaa käyttiksensä ja salasanansa dropboxiinsa.
Esitelmiä tehdessä huomasin opiskelijoden leikkivän Garage bandilla. Vaikka esitelmiä tehdessä garage bandilla leikkiminen ei ollut suotavaa, se kuitenkin antoi idean kurssin koetta varten. Yön pimeinä tuntein tuli idea FlashMobista, iPadeista ja Somebody that I used to know -piisistä...
Olin jo kurssin alussa kertonut, ettei perinteistä koetta tulla kurssista pitämään vaan se korvataan jonkinlaisella esiintymisellä jollekin porukalle. Pitkään pohdin millainen se voisi olla, koska kurssilla oli niin monen tasoista ja tyylistä opiskelijaa. Osa heistä on esiintynyt useasti, jopa musisoiden, toiset taas eivät ole koskaan soittaneet edes siellä musatunnilla. Opiskelijoiden leikkiminen Garage bandin smart instrumenteilla herätti idean, että käytetään niitä esiintymisessä. Olimme soittaneet (ihan manuaalisesti) australialaisen Gotye -yhtyeen Somebody that I used to know piisiä ja siinä oli sen verran yksinkertainen sointumaailma, että jokainen kurssilainen pystyi osallistumaan soittamiseen. Piisin ja padin käyttöön yhdistyi FlashMob. FlashMob on tapahtuma jossa ryhmä ihmisiä tekee ennaltasovittuna jotain odottamatonta julkisella paikalla.
Päätimme toteuttaa kurssin kokeen FlashMobbina koulun ruokalassa iPadien avulla. Noin 18 opiskelijan joukosta laulajiksi valjastettiin 3 henkilöä ja loput olivat soittajia. Ipad bändi koostui rumpaleista, kitaristeista, basisteista ja ksylofonisteista. Kutakin instrumenttia soitti 3-4 opiskelijaa.
Haasteeksi muodostui padien heikko äänenvoimakkuus. Emme voineet toteuttaa flash mobbia niin, että esiintyjät olisivat olleet eri puolilla ruokalaa, koska he eivät olisi kuulleet toisiaan tarpeeksi hyvin. Tästä syystä kaikki soittajat/laulajat kokoontuivat yhteen rykelmään musisoimaan. Esitys sujui hienosti ja erityistä tässä oli, että kaikki rohkaistuivat olemaan osa julkista musiikkiesitystä. Jokainen pääsi mukaan omilla taidoilla. Kurssikoe siis meni läpi kaikilta erinomaisin arvosanoin.
