Pearltrees - a collaborative web curation tool

Pearltrees (iPad app, myös: PC ja Mac)

Entäpä jos nettisivut olisivat pieniä pallukoita, joita voisit ryhmitellä mielin määrin? Voisit selata jokaista ryhmää erikseen tai siirtyä haluamallesi sivulle yhdellä painalluksella. Tieto olisi kaikille avointa ja sitä voitaisiin jäsennellä myös yhdessä. 

Pearltrees tekee tämän mahdolliseksi. Muuta nettisivut (tai kuvat tai muistiinpanot) "helmiksi" ja luo omia "helmipuita", joiden sisällön ja muodon päätät itse. Tutustu toisten käyttäjien puihin ja kerää parhaat helmet talteen. Voit myös kutsua toisia käyttäjiä mukaan rakentamaan yhteistä helmipuuta. 

Mielestäni Pearltrees on erinomainen ohjelma mm. web curation -toimintaan helpon käyttöliittymänsä ansiosta. Yhteistoiminnallisuus (collaborative) tekee siitä lajissaan poikkeuksellisen. Ohjelma on täysin julkinen joten käyttäjän on ensin hyväksyttävä avoimuus ja läpinäkyvyys toiminnassaan. 

iTunes: Pearltrees for iPad

www.pearltrees.com 

P.S. Onkohan ohjelman tekijä (Broceliand SAS) saanut nimensä Merlinin taikametsästä (la forêt de la Brocéliande)?

Flipped Classroom MAA2-kurssilla osa II

Ensimmäisessä osassa esiteltiin Voionmaan lukion matematiikan opettajan Sirpa Suontausta Flipped Classroom - MAA2-kurssilla kokeilua. Toisessa osassa kurssia on käyty yli kolme viikkoa. 

Opiskelijat on ohjeistettu  katsomaan kotona  Opetus.tv sivuilta (Opetus.tv/MA2) seuraavan oppitunnin aiheeseen liittyvä video ja tekemään lisäksi muutama perustehtävä uudesta aiheesta.  Opiskelijoille on jaettu alustava aikataulu ja heillä  on  käytössään myös tehtävien malliratkaisut koulun nettisivuilla. Oppitunnilla opiskelijat voivat halutessaan katsoa videoita uudelleen koulun iPadeillä ja tarkistaa tehtäviä malliratkaisujen avulla

Kokemuksia Flipped calssroom –menetelmästä kolmen opiskeluviikon jälkeen

Toisen opiskeluviikon aikana alkoi selvästi näkyä, että osa opiskelijoista ei pysynyt mukana kurssin alustavassa aikataulussa. Ymmärsin, että opiskelijat eivät itse pysty hahmottamaan, mitkä kirjan tehtävistä olisi hyvä ehtiä tekemään ja mitkä voi tehdä, jos ehtii, vaan yrittävät tehdä kaikki tehtävät.

Annoin  opiskelijoille avuksi listan, jossa jaottelin kirjan tehtävät kolmeen kategoriaan:

        Perustehtävät, jotka jokaisen olisi hyvä tehdä

        Vaativammat tehtävät, joita voi tehdä niin paljon kuin ehtii

        Vaikeat tehtävät

Muistikaavat ja toisen asteen yhtälön ratkaiseminen ovat  kurssin MA2 tärkeimpiä asioita. Halusin varmistaa, että jokainen on oppinut nämä asiat kunnolla. Siksi  opiskelijan oli suoritettava pieni testi näistä asioista ennen kuin sai luvan jatkaa eteenpäin.

Harmikseni huomasin, että neuvojen kyseleminen toisilta opiskelijoilta väheni toisen ja kolmannen opiskeluviikon aikana - syynä saattoi olla, että opiskelijat etenivät hyvin eri tahdissa kurssin edetessä.

Yritin saada opiskelijoita ryhmittymään luokkaan niin, että samassa vaiheessa olevat muodostaisivat oman ryhmän, mutta en siinä täysin onnistunut.

Täytyy vielä pohtia keinoja ryhmitellä opiskelijat oppitunnilla siten, että he saisivat opiskeluunsa tukea myös toisilta opiskelijoilta. Toisaalta olisi hyvä, jos samassa vaiheessa olevat opiskelijat muodostaisivat oman ryhmänsä, mutta toisaalta taas hyvä opiskelija pystyisi neuvomaan heikompaa opiskelijaa.

Pitäisiköhän ryhmässä olla siis muutama pidemmälle edistynyt opiskelija toistensa tukena ja muutama hitaammin etenevä.

Tulevassa kolmannessa osassa esitellään palautekyselyn graafiset tulokset: 

Palautekysely 12.10.2012

Kolmen opiskeluviikon jälkeen opiskelijat vastasivat pieneen palautekyselyyn:

Flipboard ja Zite

Flipboard ja Zite saavat kunnian olla Voionmaan lukion seuraavat viikkoappsit. Kyseiset ilmaiset sovellukset tekevät blogien, Twitterin, Facebookin, Googlen ja muiden sosiaalisen median palveluiden seuraamisen suorastaan lukunautinnoksi. 

Itse seuraan Zitestä koulutusteknologiaan liittyviä blogeja ja Flipboardin avulla syvennyn Twitterin ja Facebookiin ryhmien saloihin. 



Flipboard 




Zite

Kirjastossa iPadin kanssa

Kouvolan kirjaston Elimäen toimipiste järjesti Elimäen lukion 1. vuosikurssin opiskelijoille tiedonhaun opastusta ja harjoittelua.

Kirjastonhoitaksi opiskeleva Riitta Vuorinen kertoi yleistä asiaa luokittelusta ja aineiston sijoittelusta. Tiedonhaun opatus liittyy Riitta Vuorisen ja vs. kirjastonjohtaja Marko Niskapohjan opinnäytetyön pedagogiseen osaan. Riitta ja Marko opiskelevat työn ohessa Itä-Suomen kirjastojen KIPA-koulutusta. Opinnoissa hyödynnetään mm. Moodlea ja Adobe Connectia.

Marko Niskapohja opasti Kaakkois-Suomen kirjastojen yhteisen tietokannan Kyytin käyttöä. Niskapohja selitti myös kirjastojen hakupalveluissa käytettävää Boolen operaattoreiden käyttöä. Google-hakuihin tottuneiden opiskelijoiden on tärkeää hahmottaa hakujen eriaisuus.

Alustuksen jälkeen opiskelijoille jaettiin tehtävät, joiden avulla he opiskelivat käytännössä aineistojen hakuja. Apuna jokaisella opiskelijilla oli koulun iPadit, joten heidän ei tarvinnut jonottaa yleisökoneille. Kouvolan kirjastoissa on yleisön käytettävissä sama Visitor-verkko kuin Kouvolan lukioissakin.

Lopuksi Marko Niskapohja piti loppukoosteen. Ensimmäisellä kerralla ryhmän koko oli 14 opiskelijaa. Sekin toimi, mutta seuraaviin opastushetkiin ryhmät jaettiin 7 opiskelijan ryhmiksi. Erityisesti pienellä ryhmällä opastus ja harjoitus toimi kolmessa vartissa. Jos käytettävissä on monessa lukiossa käytössä oleva 75 minuuttia, niin silloin olisi mahdollista tehdä enemmän harjoituksia. Malli on hyvä ja toimiva ja sitä voi suositella muuallakin käytettäväksi lukioiden ja kirjastojen yhteistyönä.

Tämä postaus on kirjoitettu ja kuvat on otettu jälkimmäisten ryhmien aikana iPadilla ja siinä olevalla Blogger-sovelluksella. Muuten se toimii hyvin, mutta kuvien kokoa ei sovelluksella voi korjata ja linkkejä täytyy korjailla läppärin avulla. Samoin kuvatekstit oli tehtävä läppärin avulla. Perustekstin kirjoittaminen kuitenkin sujuu hyvin Blogger-sovelluksella.

Marko Niskapohja opastaa Kyyti-järjestelmän ja Boolen operaattoreiden

käyttöön.

Riitta Vuorinen selitti kirjastojen yleistä luokitusjärjestelmää.

Opiskelijat tekivät hakuja iPadin avulla Kyyti-järjestelmästä.

Pienissä ryhmissä oli aikaa henkilökohtaiseen neuvontaan.

Opettaja aukoi iPadit valmiiksi, jotta itse tiedonhakuun päästiin nopeasti

käsiksi.

Dynaamiset Geogebra mobiilisovellukset tulevat

Mobiiliteknologia on nykyisin arkipäivää lukiolaisten henkilökohtaisessa arjessa. Useimmilla on käytössään jokin älypuhelin tai jopa taulutietokone. Nuoret käyttävät laitteitaan pääasiassa viihdetarkoituksiin eikä ihme, sillä digitaalista opetusmateriaalia ei ole ollut saatavilla vielä juurikaan mobiililaitteille. Matematiikassa tilanne on ollut ehkä huonoin. Digitaalista opetusmateriaalia on ollut saatavilla perinteisille tietokoneille jo kauan ja tähän tottuneet opettajat eivät ole oikein löytäneet käyttöä kouluissa yleistyneille mobiililaitteille tuttujen sovellusten puuttuessa.

Perinteisten tietokoneiden puolella ylivoimaisesti yleisin ja suosituin matematiikan opettajien käyttämä sovellus on Geogebra. Kyseinen sovellus on ilmainen ohjelma matematiikan oppimisen ja opettamisen avuksi. Kyseistä ohjelmaa ei ole kuitenkaan voinut vielä hyödyntää mobiililaitteissa, sillä rajoitteena on ollut ohjelman Java-teknologiaan pohjautuva dynaaminen laskentapuoli, jota mobiililaitteet eivät ole useimmiten tukeneet.

Matematiikan opettajat ovat odottaneet ”vesi kielellä” jo tovin geogebra sovelluksen kehittämistyötä ja sitä edistysaskelta, kun geogebralla voi lopulta tehdä HTML5-pohjaista materiaalia. Tätä tekniikkaa on kehitetty kulisseissa ja nyt kiireisimmät pääsevät testaamaan kyseistä järjestelmää Geogebra 4.2 beta version kautta.

Geogebra 4.2 (beta) on ensimmäinen Geogebra versio, jolla voi luoda perinteisen dynaamisen matematiikan sovelluksen ja tallentaa sen html5:lla koodatuksi html-tiedostoksi. Tekniikka on sikäli vielä täysin kokeiluasteella, että käytännössä html5:een luotu data on erittäin massiivista (omassa testissä 1 sovellus n. 150MB). Joka tapauksessa jo nyt on siis mahdollista päästä kokeilemaan html5 koodattuja geogebrasovelluksia älypuhelimilla tai iPadeilla ja se avaa hienoja mahdollisuuksia todelliseen matematiikan dynaamisen tutkimiseen mobiililaitteilla.

Kokeilusta

Testasin Kuopion klassillisella lukiolla dynaamista html5 geogebra sovellusta MAA7 (Derivaatta) kurssilla. Oppilaat saivat käyttää omia älypuhelimiaan tai koulun iPadeja tutkiessaan raja-arvon merkitystä sitä varten valmiiksi laatimallani geogebra sovelluksella. Tarkoituksena oli testata samalla kyseisen tekniikan toimivuutta, kun tutkimme funktion raja-arvoa mobiililaitteilla. Raja-arvon merkitys on erittäin keskeinen derivaatan ja integraalin ymmärtämiseksi. Raja-arvo käsitteeseen tutustutaan perinteisesti analysoimalla kirjoihin painettuja funktioiden kuvaajia. Usein kuitenkin oppilaat pyytävät tässä henkilökohtaista opastusta tai jopa tukiopetusta, sillä raja-arvo on käsitteenä melko vaikea ymmärtää.

Oppilas testaamassa Geogebratehtävää taulutietokoneella ja älypuhelimella

Tehtävä

MAA7 ryhmäni oli sopivan pieni joten lähes jokainen sain tehtävän ajaksi oman iPadin. Muutamilla oppilailla oli kuitenkin oma älypuhelin mukana ja he testasivat samalla sen toimivuuden tehtävän tekemiseen. Suurin ongelma mobiilaitteita käyttäessä oli koulun omien laitteiden liittämisessä verkkoon.  Tämä vaihe kesti koko tutkimuksesta lähes puolet, sillä viimeiset oppilaat pääsivät verkkoon n. 10 min iPadien jakamisen jälkeen. Itse tehtävän tekeminen puolestaan sujui nopeasti ja tehtävän vastaukset oppilaat kirjoittivat vihkoihinsa. Lopuksi tarkistimme yhdessä vielä tuon tehtävän vastaukset.

Tutkimuksessa käytetty geogebrasovellus ruutukaappauksella

Tulokset

Pidin kokeilun lopuksi oppilaille pienen kyselyn, jonka olin toteuttanut pedanetin lomake-moduulilla. Itse tuloksissa minut yllätti se, että kokeilu nähtiin pääsääntöisesti positiiviseksi vaikka toki negatiivista palautetakin annettiin. Oppilaat mielsivät kokeilun tutkimusvaiheen helpoksi toteuttaa, mutta toisaalta verkkoon liittyvät ongelmat aiheuttivat negatiivista palautetta. Lomakkeessa kysyttiin seuraavat kysymykset:

-       Vastaavanlaisia tehtäviä on myös oppikirjassamme. Kun nyt olet tehnyt vastaavia tehtäviä kirjan avulla ja iPadilla, miten vertaisit niitä toisiinsa?

muutamia vastauksia:

IPadilla oli paljon mukavampaa tehdä tehtäviä. Hyvä hyödyntää eri teknologiaa opiskelussa.

Geogebran liukusäädin on hyvin havainnollinen ja sen avulla saa helposti käsitystä annetusta tehtävästä, toisin kuin kirjasta hahmottaminen on joskus vaikeaakin. Mielestäni iPadilla tekeminen on hyvää vaihtelua normaaleihin opiskelurutiineihin!

Enemmän säätämistä, ei oikeastaan paljon muuta eroa. Sinänsä ihan mielenkiintoista.

Suunnilleen samanlainen tehtävä kuin mitä kirjassakin, ei hirveästi eroa.

Ipadilla vois olla helpompi hahmottaa esim geometrisia tehtäviä.

Tämä oli tosi jännää!!! Ihan uusi juttu mitä ei ennen oo kokeillut, mutta kiva juttu joskus tehdä tällein! Alkuun vähän outo kun ei oo ennen käyttänyt tätä kojetta, mutta kun oppii niin varmana kiva:)

Aika jännä mutta kiva kokemus. Osasin myös näin urpompana käyttää tätä, vaikka oli ihan uusi homma. Voisin tehdä saman uudestaan!! :)

-       Jos saisit vapaasti valita, tekisitkö vastaavia tehtäviä mieluiten: (voi valita useita)

·      perinteisellä tietokoneella koulun multimedialuokassa

·      omassa luokassa kannettavalla tietokoneella

·      omalla älypuhelimella

·      koulun iPadilla

Tässä kohtaa oppilaat valitsivat mieluiten joko koulun iPadin tai oman älykännykän. Perinteisiä tietokoneita ja kannettavia tietokoneita halusi käyttää n. neljäsosa oppilaista.

-       Oliko kyseisen tehtävän tekemisestä "taulutietokoneella" jotakin hyötyä sinulle?

·      Kyllä

·      Ei

Oppilaista 60% koki hyötyneensä kokeilusta.

Lopuksi

Tämä kokeilu osoitti ainakin sen, että dynaamiseen matematiikan opiskeluun on jo nyt mahdollisuus mobiililaitteilla. Tekniikan on kuitenkin toimittava saumattomasti ja opettajan on mietittävät tarkkaan sovellusten pedagoginen perusta. Siihen kuluu aikaa, mutta se tuo pääsääntöisesti positiivisena koettua vaihtelua normaaleille oppitunneille.

Oppitunnilla käytettyä sovellusta voi käydä testaamassa seuraavan linkin kautta.

Geogebra sovellus

Lari Härkönen

Kuopion klassillinen lukio

Matematiikan opettaja

The Economist: World in Figures

Biologian ja maantieteen opettajana olen haalinut omaan Iphoneeni ja käytössäni olevaan Ipadiini erilaisia biologian ja maantieteen appseja. Tässä kohtaa esittelen yhden mielestäni aika käyttökelpoisen sovelluksen, jota voidaan soveltaa ainakin kulttuurimaantieteen, yhteiskuntaopin, historian ja miksei englannin kielenkin kursseilla. Kyseessä on The Economist-lehden sovellus World Figures. Täältä löydät lehden appsit ja sivuston: http://www.economist.com/digital/apps

Tämä sovellus on ilmainen. Tiedossani ei ole onko kyseisestä sovelluksesta olemassa paranneltua maksullista versiota. World in Figures-appsi pitää sisällään mahdollisimman ajan tasalla olevaa tilastotietoa 193 maasta ja sources-kohdasta voi myös lukea, että Economistin lähteet ovat erilaisista ja varsin luotettavan tuntuisista lähteistä.

Mutta mitä tällä sovelluksella voi tehdä? En ole opetuksessa vielä ainakaan tätä käyttänyt, mutta lähinnä ajattelin, että ainakin kulttuurimaantieteen kurssilla appsia voisi käyttää ja antaa opiskelijoiden etsiä tietoa eri maista mm. vertaillen maita eri indikaattoreita käyttäen. Myös aluemaantieteen kurssille sovelluksesta voi olla hyötyä, kun opiskelija tekee valitsemastaan maasta valtiotutkielmaa.

World in Figures antaa tilastotietoa muun muassa seuraavista asioista: väestö, pakolaisuus, elämänlaatu, talouskasvu, velka, energia, terveys, turismi, koulutus. Esim. City living-kohta antaa tietoa isoimmista kaupungeista, parhaista kaupungeista asua, elämänlaadultaan huonoimmista kaupungeista ja maapallon kaupunkiväestön osuuksista. Agriculture-kohta kertoo taas tilastotietoa erilaisten ruokatuotteiden isoimmista tuottajista ja esim. maista, jotka ovat eniten ja vähiten riippuvaisia maataloustuotannosta. Nämä tilastoindikaattorit on eritelty selkeästi yhdelle sivulle kohdassa Ranking topics, joten halutun indikaattorin löytää tarvittaessa nopeasti listalta.

Country Profiles-kohdassa voi pyöritellä maapalloa ja klikkailla kartalta jonkun maan, esim. Yhdysvallat, josta saa lipun ja maan karttakuvan lisäksi talouteen ja maan kehittyneisyyteen liittyvät perustilastotiedot kyseisestä valtiosta.

Compare tool- kohdassa voi verrata kahta tai useampaa maata keskenään haluamillaan indikaattoreilla. Esim. tuoda kaikki maat järjestykseen sen perusteella, missä maassa on eniten pakolaisia. Tai sitten voi vertailla kahta maata erilaisilla tavoilla, esim. kummassa maassa, Ranskassa vai Espanjassa, käy enemmän turisteja.

Trivia kertoo yksittäisistä valtioista yksittäisiä tiesitkö?- tietoja. Tämä on mielestäni ainakin opetuksessa turha ja käyttökelvoton.

Resources-kohta taas ohjaa valtioluetteloon ja sieltä esim. Brasiliaa klikkaamalla sovellus vie käyttäjän The Economist-lehden sivustolle, johon on koottu Brasiliaan liittyviä lehden artikkeleita. Täältä voi löytää uutta ja ajankohtaista tietoa haluamastaan valtiosta.


Sovellus on mielestäni käyttökelpoinen tietoa itse etsittäessä ja esim. erilaisten indikaattorien ja numerotiedon hahmottamisessa. Opettajan täytyy muistaa kertoa opiskelijoille tilastojen mahdolliset vääristymät ja oikaisut. Hankaluutta sovellukseen tuo englannin kieli ja erilaisten indikaattorien sisällön hahmottaminen. Ei sovellus ihan kestä vertailua World Bankin nettisivuston tilastotiedon kanssa, mutta toisaalta tämä sovellus ei pidä "liikaa" tietoa sisällään, ja se on visuaalisesti aika selkeä, sillä se näyttää tiedot numeroina (listana), maailmankartalla ja pylväsdiagrammina.

Kirjoittelee

Outi Laakso
Kauhavan lukion bi/ge-ope

Flipped classroom -kokeilu MAA2-kurssilla - osa I

Kokeilen tässä jaksossa Flipped Classroom -menetelmää pitkän matematiikan kurssilla MA2.

Kurssiin on olemassa valmiit opetusvideot Opetus.tv sivustolla ( Opetus.tv/MA2 )ja opiskelijoilla on käytössään myös tehtävien malliratkaisut koulun nettisivuilla.

Olen jakanut opiskelijoille alustava aikataulun kurssin aiheista ja kotitehtävänä on katsoa Opetus.tv sivuilta (Opetus.tv/MA2) seuraavan oppitunnin aiheeseen liittyvä video. Lisäksi ohjeistin opiskelijoita tekemään muutaman perustehtävän uudesta aiheesta kotona, jotta uusi asia jäisi paremmin mieleen. Samalla tulee tarkistettua, että opiskelija on ymmärtänyt asian.

Oppitunnilla opiskelijat tekevät kirjan tehtäviä pienryhmissä. Opettaja kiertää neuvomassa henkilökohtaisesti jokaista apua tarvitsevaa.

Opiskelijat voivat halutessaan katsoa videoita uudelleen myös oppitunnin aikana luokassa olevien  koulun iPadien avulla. Videoita voi katsoa yhä uudelleen ja tiettyä kohtaa videosta voi kelata edestakaisin niin kauan, että ymmärtää asian. Opettajalta tai toisilta opiskelijoilta voi lisäksi kysyä epäselväksi jääneitä asioita.

Opiskelija voi myös katsoa tehtävien malliratkaisuja tunnin aikana iPadin avulla.

Ensimmäisen viikon kokemuksia:

Ensimmäinen viikko tällä menetelmällä on takana; sekä opettajan, että opiskelijoiden kokemukset ovat todella hyviä.

Opiskelijat ovat tehneet ahkerasti töitä tunneilla. Mitään järjestyshäiriöitä ei ole ollut, vaan kaikki ovat keskittyneet matematiikkaan.

Suurin osa opiskelijoista on ehtinyt laskea tuntien aikana paljon enemmän tehtäviä kuin perinteisen opettajajohtoisen menetelmän aikana.

Opiskelijat myös neuvovat toisiaan paljon enemmän kuin aiemmin ja keskustelevat keskenään tehtävien ratkaisuista.

Opiskelijoiden antama palaute:

Ensimmäisen viikon jälkeen kysyin opiskelijoilta palautetta. Suurin osa piti menetelmää loistavan mm. seuraavista syistä:

•    saa ”opetusta” myös kotona
•   saa edetä omaan tahtiin
•   voi opiskella kotona, jos on pois tunnilta
•   saa vaihtelua matematiikan opiskeluun
•    saa tehtyä paljon enemmän tehtäviä tunnilla kuin ennen
•   videoita voi katsoa yhä uudelleen ja uudelleen

Osa opiskelijoista oli myös huolissaan mm. seuraavista asioista:

•    vastuu omasta opiskelusta kasvaa
•   vauhti liian kova ( eli opiskelijan on ehkä vaikea hahmottaa, kuinka paljon tehtäviä hänen pitäisi ehtiä tehdä )
•    toimiiko systeemi, kun siirrytään vaikeampiin asioihin ( askarruttaa opettajaakin )
•    voisiko opettaja käydä jotain esimerkkejä läpi taululla ( opiskelija ei ilmeisesti ole vielä ymmärtänyt, että hän voi aina kysyä neuvoa, kun ei osaa jotain asiaa)

Tässä vielä muutama suora lainaus palautteista:

-On tuntunut ihan kivalta ja mielestäni tämä oppimistyyli on parempi kuin opettaja puhuu –tyyli, sillä tässä jokainen saa edetä omaan tahtiin.

-Opetusvideot on ollu ihan hyviä, selkeitä ja niistä on tajunnu hyvin. Omaa tahtia opiskelu on myös mukavaa, koska joissain kappaleissa on paljon tehtäviä ja nyt ne ehtii tehdä helposti melkein kaikki

-Olen oppinut paljon enemmän kuin 1.kurssilla ja on helpottanut myös, että kotona saa ”opetusta”

- Oppiminen helppoa. Vastuu omasta opiskelusta kasvaa. Välillä jos ei ymmärrä ei aina saa neuvoa. Vauhti välillä aika kova.

-Hyvä itsenäinen tapa oppia

-En usko, että systeemi toimisi, jos asia olisi vaikeampaa

-Toimii ainakin näissä helpommissa asioissa, mutta vaikeimmissa asioissa normaali opetustyyli olisi parempi koska silloin voi suoraan kysyä miten asia menee

-Ihan ok, toivoisin, että opettaja kävisi joitain esimerkkejä läpi taululla

-Tahti on kova, opetusta liian vähän ja tehtäviä liikaa

-Ihan ok, mutta pidän perinteistä tapaa parempana

-Todella hyvä, erilainen opetusmuoto. toimii ainakin vielä, kun ei ole vaikeita asioita

-Ihan kiva, kun saa tunneilla tehtyä enemmän tehtäviä

-Tämä uusi systeemi on ihan hyvä. Videot voi katsoa uudelleen ja uudelleen sekä opiskelu on helpottunut

 

Opettajan mietteitä:

Menetelmä tuntuu sopivan hyvin varsinkin hyville opiskelijoille, jotka ovat nyt saaneet edetä omassa tahdissaan, eikä heidän ole tarvinnut odotella, että opettaja lopettaa opettamisensa ennen kuin pääsevät käsiksi tehtäviin.

Osa opiskelijoista ei selvästikään luota siihen, että he voivat oppia asioita ilman, että opettaja selittää ne heille ja kaipaavat perinteistä opetusta. Osa opiskelijoista varmaankin haluaisi perinteistä opetusta, koska heille olisi paljon helpompaa vain kuunnella passiivisena opettajan opetusta. Tässä menetelmässä joutuu itse tekemään paljon töitä oppimisen eteen.

Johtuuko ensimmäisen viikon ahkera työskentely vain uutuuden viehätyksestä - väsyykö opiskelija kurssin kuluessa näin intensiiviseen työtapaan?

Sirpa Suontausta, Voionmaan lukio

BrainPOP Featured Movie

BrainPOP Featured Movie



BrainPOP Featured Movie on iPad-appsi, jolla voit katsoa BrainPOP sivuston päivittäin vaihtuvan animaatiovideon. Mikäli haluat katsoa kaikkia videoita, voit tilata oikeuden hintaan 5,49€ kuukaudessa. BrainPOP-videot ovat yleissivistäviä ja opettavaisia tarinoita, joissa seikkailevat Tim-poika ja Moby-robotti. Videoita on useita satoja ja aiheet vaihtelevat maasta taivaaseen (esim. dinosaurukset, DNA, tsunami, tähtikuviot jne.). Itse asiassa BrainPOP toimii ensisijaisesti internetissä, joten sen käyttö onnistuu hyvin myös pöytäkoneilla. Oppilaitokset voivat ostaa BrainPOP-oikeuden esim. vuodeksi luokkahuoneeseen ($205) tai koko kouluun ($1,495).

Englannin opettamisessa / opiskelussa BrainPOP on mielenkiintoinen tuttavuus. Englanniksi tekstitetyt tarinat laajentavat sanavarastoja ja lisäävät ymmärrystä monenlaisista maailman jutuista. Videot toimivat hyvinä alustuksina keskusteluille tai ryhmätöille aiheesta. Pedagogisessa mielessä, jokainen valitsee tietysti itse tyylinsä ja päättää, miten näitä käyttää. Joka tapauksessa BrainPOP on varmasti sellainen juttu, jolla innostetaan monet nuoret taas kiinnostumaan oppimisesta. Mitä enemmän tiedät, sitä enemmän tiedät ("The more you know, the more you know" / BrainPOP). 

Omat kokemukseni BrainPOP:sta ovat hyvin myönteiset. Olen tosin käyttänyt vasta vain ilmaiseksi tarjolla olleita videoita, mutta ammatillisen (+henkilökohtaisen) kehittämisen merkeissä olen jo itse tutustunut (kuukausimaksulla) mm. seuraaviin aiheisiin: allergies, ADHD, human evolution, nutrition, behavior, Elvis Presley, William Shakespeare, autumn leaves, social networking jne. Kieltenopettajana (yläasteella ja lukiossa) olen kyllä kiinnostunut BrainPOP:n tuomista mahdollisuuksista opetukseen / oppimiseen. Tulevaisuus näyttää missä mitassa sen käyttö laajenee Suomessa. Ranskalaiset ovat tekemässä BrainPOP:sta omaa versiotaan ja onpa BrainPOP Español:kin jo olemassa. Kauankohan menee, että BrainPOP Suomi ilmestyy?

Tein BrainPOP-appsista Keynote-esityksen, mutta sitten hoksasin, että eihän sitä voi tänne Bloggeriin laittaa. No, kuvasin esityksen toisella iPadilla ja lisäsin musiikin iMoviella. Latasin videon Youtubeen ja upotin tänne (onneksi upotukseen oli saatavilla hyviä nettiohjeita, muuten ei olisi onnistunut...) 

iTunes - BrainPOP Featured Movie app 

http://www.brainpop.com/

P.S. Appstoresta löytyy myös BrainPOP Jr. Movie of the Week, joka on tarkoitettu nuoremmalle yleisölle. 

iTunes - BrainPOP Jr. Movie of the Week app