Iloa oppimiseen koodaamalla!

https://c.gethopscotch.com/p/qaxegfp
(tästä linkistä pääset kuvan ohjelmaan, vaatii iPadin ja Hopscotchin)

Koodaaminen, ohjelmointi ja pelien tekeminen ovat nyt kovasti pinnalla. Koodaustunti (The Hour of Code) toi tämän 21. vuosisadan taidon suomalaisten opettajien laajempaan tietoisuuteen. Rovion ja Supercellin menestys on saanut myös koulut pohtimaan opetussuunnitelmien ja -tapojen tuomista tähän päivään. Koodaamisesta puhutaan jo nyt uutena luku- ja kirjoitustaitona (literacy). Kovaa vääntöä ollaan käyty kulissien takana siitä, mikä on oikeaa ohjelmointia ja mikä pelkkää "lelukieltä". Onko Scratch liian lapsellinen? Entä tappaako Python oppimishalut? En ota kantaa tähän keskusteluun muuten kuin sanomalla: "maailma on sekä että". 

Minua pyydettiin pitämään paja iPad-koodauksesta Iloa oppimiseen kaikkialla -tapahtumaan marraskuussa. Tutustumme siellä Hopscotch-ohjelmaan, joka sopii mielestäni hyvin kenelle tahansa koodauksesta kiinnostuneelle opettajalle. Sillä saa nopeasti jälkeä aikaan ja voi kokeilla ideoidensa toimivuutta saman tien käytännössä. 

Jos olet tulossa Iloa oppimiseen kaikkialla -seminaariin Jyväskylään, tervetuloa Hopscotch-pajaan oppimaan uutta. Tiedä vaikka koodauskärpänen puraisisi... ;)


Iloa oppimiseen kaikkialla
http://www.jamk.fi/fi/Koulutus/Ammatillinen-opettajakorkeakoulu/iloa/etusivu/


iTunes - Hopscotch
https://itunes.apple.com/fi/app/hopscotch-koodaamista-lapsille/id617098629?l=fi&mt=8

Hopscotch: Hour Of Code Screencast!
http://youtu.be/UH5CESyZ7So


Koodaustunti
http://koodaustunti.fi/

Koodi 2016
http://koodi2016.fi/

Maailma on koodaajien - Linda Liukas - Campus Helsinki 2014

http://youtu.be/0Hto6pNFCQ4

Why top universities teach drag and drop programming
http://youtu.be/_Mwc1gc77dc

iPad Nuoren Yrittäjän apuna

 

Tänä syksynä sain kouluttaa muutamia Elimäen lukiolaisia iPadin saloihin. Kyseessä oli NY-24h -leiriä järjestämässä olevia nuoria. Opetin heille kuinka iPadilla tehdään Stop Motion -animaatioita. Tarkoituksena oli, että tulevat yrittäjät tekisivät animaation joko yrityksen nimestä tai logosta. iPadin lisäksi tarvitsimme apuvälineiksi erivärisiä papereita / pahvia, sakset ja Belkinin tablettitelineen. 

Animoinnin opettelu sujui nopeasti, kun teline piti iPadin koko ajan samassa asennossa, ja säädimme Stop Motion -ohjelman ottamaan kuvia aina tietyin aikavälein (esim. 10/15/20s). Pienellä suunnittelulla ja esivalmistelulla iPadilla on mahdollista tehdä ihan näyttäviä animaatioita, joihin voi tarvittaessa lisätä äänet ja ladata vaikka nettiin (YouTube tms).

Tässä vielä esittelyvideo käyttämästämme telineestä (Belkin Tablet Stage):

http://youtu.be/5FxbA4z24Og

Kari Rajalan muistolle

Heinäkuussa saimme Mobiluck-tiimin jäseneltä, Turun klassillisen lukion apulaisrehtorilta Kari Rajalalta tiedon hänen vakavasta sairastumisestaan. Karille tyypilliseen tapaan hän jakoi viimeisen kuukauden aikana optimistisesti tietonsa taudin etenemisestä. Viimeisissä viesteissään hän puhui paljon siitä, kuinka meidän ihmisten on syytä arvostaa terveitä päiviämme. Karilla oli kova halu päästä takaisin töihin ja muistutti meitä - Kannattaa arvostaa jokaista työpäivää - huonoakin.

Kun tieto Karin menehtymisestä tuli, lamautti se jokaisen jäsenen omalla tavallaan. Oli vaikea ymmärtää, että iloa ja energiaa ympärilleen jakanut Kari on poissa.  Ystävämme elää puheissamme ja muistoissamme. 

Edelläkävijä, sivistynyt, aktiivinen toimeenpanija, lämminsydäminen rinnallakulkija, sydämellinen ja huumorintajuinen, verkostoituja ja vaikuttaja, taitava pedagogi, pienten ihmisten puolella, lämmin ja humaani ihminen, avulias ystävä,  aina kolahti, kun Karin kanssa jutteli . . . 

Olemme menettäneet ainutlaatuisen, energiaa huokuvan, innostuneen työkaverin, hyvän ystävän, huikean reissujemme matkaoppaan; toisaalta kuinka iloinen saa olla, että on viimeiset viisi vuotta on saanut tehdä työtä tällaisen ihmisen ja koko ryhmän kanssa. 

Huomenna lauantaina, Turussa Mikaelinkirkossa osa meistä on kunnioittamassa ja saattamassa Karia, työkaveria, ystävää. Haluamme samalla välittää osanottomme Karin perheelle, josta hän aina niin ilolla puhui. 

Kuopion Klassikan rehtori Jukka Sormunen koosti videon yhteisestä taipaleestamme. 

Taiwan tiimin Reissaaja -lehti Issuu versiona.

Muuramen lukion yrittäjyystiimi (Taiwan -ryhmä) toteutti Reissaaja -lehden, jolla kustannetaan lokakuun Taipein matkaa. Lehden jutut, kuvaus, taitto, mainosten myynti ja markkinointi sekä Issuu nettilehti ovat opiskelijoiden käsialaa. Ni hao ja hyvää kesälomaa !

http://issuu.com/yrittajyysryhma/docs/reissaaja_nettilehti

Labdisc Physio ja etäisyyden mittaus

Labdisc Physio ja etäisyyden mittaus

Labdisc Physio on pienen soppakulhon kokoinen laite, jolla voi tehdä erilaisia fysikaalisia mittauksia. Laite soveltuu hyvin peruskoulun ja lukion luonnontieteellisten opintojen apuvälineeksi. Laitteen ehdottomia etuja ovat helppokäyttöisyys ja edullisuus suhteessa anturien lukumäärään. Laitteen saa helposti kytkettyä erilaisiin päätelaitteisiin (kuten iPad) bluetooth-linkin avulla. Päätelaitteita varten löytyy GlobiLab sovellus, jolla voidaan etäkäyttää mittausvälinettä ja analysoida siitä saatua dataa. GlobiLab on käytettävyydeltään erinomaista luokkaa ja siihen kannattaa tutustua, vaikkei itse mittalaitetta omistaisikaan. Suurena plussana sovelluksen mukana tulee hyvät ohjeet ja iso määrä esimerkkidemonstraatioita opiskelua ja oppilastöitä varten.

Labdisc Physio on suunniteltu ensisijaisesti fysiikan opiskelua ja demonstraatioita varten. Samaan tuoteperheeseen kuuluu useita mittareita, joista kukin on suunniteltu omalle kohderyhmälleen: kemian tai biologian opiskelijoille, alakoululaisille ja niin edelleen. Käyttökohteen soveltuvuus määräytyy viimekädessä laitteen anturivalikoiman perusteella. Labdisc Physiossa antureita on kahdeksan kappaletta: voltti- ja ampeerimittarit, kaasunpaine- ja lämpötilamittarit, valoisuus- ja äänenvoimakkuusmittarit, kolmiakselinen kiihtyvyysmittari, sekä etäisyysmittari. Lisäksi laitteesta löytyy kaksi usb-porttia, joihin voi kytkeä erilaisia erikseen hankittavia mittalaitteita.

Voltti- ja ampeerimittari toimivat kokemukseni perusteella opetuskäytössä moitteettomasti. Sama pätee valoisuus- ja  lämpötilamittareille. Äänenvoimakkuutta ja painetta mittaavia antureita en ole vielä päässyt järkevällä tavalla testaamaan. Kiihtyvyysmittari on todella herkkä. Sillä tekemäni kokeet ovat enemmän tai vähemmän menneet pieleen. Anturin käyttö vaatii selvästi harjaantumista. Viimeisen anturin, eli etäisyysmittarin päätin ottaa tarkempaan tarkasteluun. Paperilla se lupaa paljon ja esimerkkidemonstraatioiden perusteella ajattelin, että anturiahan voi käyttää vaikka mihinkä. Esimerksi youtubesta löytyvä FreeFall Experiment lupaili paljon mittarin tarkkuudesta ja helppokäyttöisyydestä. Itse en kuitenkaan onnistunut toistamaan koetta. Kokeilin sitä peräti kahdella eri mittarilla, kun ajattelin toisen anturin olevan epäkunnossa. Tulos oli kuitenkin sama.

Suoritin kaiken kaikkiaan kymmeniä kokeita Labdisc Physion etäisyysmittarilla. Havaintojeni perusteella mittarin toimivuudesta voisi antaa korkeintaan tyydyttävän arvosanan. Mittari vaati todella vakioidut olosuhteet toimiakseen hyvin. Pyrin kokeissani systemaattisesti sulkemaan pois mahdollisia ongelmanaiheuttajia, kuten mittarin ja sovelluksen väärät asetukset, mitattavan kohteen muoto ja pintamateriaali, ympäristön akustiset ominaisuudet, jne. Vaikka suosittelen yleisellä tasolla Labdisc-laitteita oppilaitoskäyttöön, joidenkin anturien käyttökelpoisuuteen suhtaudun kriittisesti. Etäisyysmittari kuuluu näiden antureiden joukko. Oheisessa videossa esittelen opiskelijoiden kanssa etäisyysmittarin toimivuutta arkipäiväisissä olosuhteissa.

12.5-13.5 vierailu Tanskan 1:1 - kouluihin

Kolmen tunnin unien jälkeen on aivan oikea aika muistella kuvapostauksella viimeisen parin päivän tiivistä mutta sitäkin antoisampaa reissua Tanskaan. Applen ja IlonaIT:n järjestämällä matkalla 37 hengen ryhmä eri puolilta Suomea tutustui tanskalaisiin 1:1 -kouluihin. Ensimmäisenä kohteena oli hulppeisiin tiloihin rakennettu aikuisoppilaitos VUC.  Rakennus oli monessa tasossa oleva oppimisen majakka. Oppituntien aika siirryttiin eri kerroksessa oleviin tiloihin aina kyseisen tarpeen mukaan, esimerkkinä alla oleva rauhallinen dialogitila.

Toisena vierailukohteena oli Odderin kunnan peruskoulu. Koko kunnan koulutoimi sekä kunnan virkamiehet olivat iPadien 1:1 -toteutuksessa mukana. Tärkein viesti itselleni oli alla olevan dian viesti The learner as producer

Viimeisenä matkakohteena oli Orestal Gymnasium Kööpenhaminassa. Ulkoisesta talo oli hyvin samanlainen kuin VUC. Iso, avara, tilat eri kerroksissa. Koulussa aloitettin digitalisoituminen jo 2005. Nyt vuosi vuodelta on edetty hieman uusin askelin. Suurimmalla osalla opiskelijoista on sekä kannettavat että iPadit ja käyttävät sitten niitä oman valintansa mukaan. Vaikka pääosa laitteista on iOS-käyttöjärjestelmää, on osalla myös Windows ja Android-laitteita eli kyseessä on BYOD-toteutus. Tosin koulu on ostanut opiskelijoille iPadit. Oppimisalustana BYOD-mallissa toimii Googlen palvelut eli opiskelijat hyödyntävät mm Google Driven mahdollisuuksia. Koulussa on myös oma it-tuki. Mahtava reissu, herätti paljon ajatuksia mm. oman kaupungin Jyväskylän koulutuskuntayhtymän lukioiden BYOD-mallin toteuttamismahdollisuuksista.

Kokemuksia terveystiedon sähköisestä oppikirjasta

Viime keväänä oli mahdollisuus tutustua muutaman eri kustantajan sähköiseen oppikirjaan ja rehtorin kannustamana päätimme ottaa käyttöön sähköisen oppikirjan terveystiedon 1. kurssilla. Kirjaksi valikoitui E-Opin Vita1, joka toimii peda.net alustalla. Itselle peda.net ei ollut kovinkaan tuttu ympäristö, joten aluksi vaihto tavallisesta kirjasta sähköiseen tuntui hieman työläältä, koska tutustumista ja testailua joutui väkisinkin tekemään. Sivujen käyttöä ja tuntien suunnittelua helpotti se, että oman profiilin lisäksi loin vielä harjoitusprofiilin, jolla pystyin kokeilemaan, miltä sivut näyttävät opiskelijoille ja kaikki toimii niin kuin olin ajatellut.

Ennen kurssia mietityttänyt tietokoneiden / iPadien riittävyys osoittautui turhaksi, koska suurimmalla osalla opiskelijoista oli käytössä oma laite. Loput saivat koulun iPadit lainaan kurssin ajaksi. Ensimmäisen tunnin aikana saatiin kaikille luotua profiilit peda.netiin, mikä mahdollisti kirjojen hankinnan ja vuorovaikutteisen opiskelun. Yksi peda.netin parhaista ominaisuuksista oli se, että opiskelijoiden tekemät tehtävät näkyivät suoraan opettajalle, josta niitä oli helppo tarkastella ja kommentoida. Varsinaisen kirjan lisäksi E-Opin kirjaan kuului kurssipohja, jota opettajan oli mahdollista muokata mielensä mukaan. Se piti käytännössä sisällään samat tehtävät kuin kirjakin, mutta siihen pystyi helposti lisäämään esimerkiksi tehtäviä tai jakamaan opiskelijoille lisämateriaalia.

Keräsin kurssin lopuksi opiskelijoiden kommentteja sähköisen oppikirjan käytöstä . Seuraavassa muutamia poimintoja niistä:

”Tehtävät sai tallennetttua helposti mutta jos netti ei toimikaan tehtäviä ei saa palautettua”

”E-opin tarjoama elinikäinen käyttöoikeus kirjaan oli hyvä juttu”

”peda.netissä vaikea selailla kirjaa ja etsiä tietoa”

”pomppiminen kahden eri ikkunan välillä tehtäviä tehdessä rasittavaa”

”halpa kirja muihin verrattuna”

”tehtävien palauttaminen helppoa mutta niiden myöhempi tarkastelu hankalaa”

”alleviivaus ominaisuus puuttuu”

”kokonaisuuksien hahmottaminen vaikeaa”

”ei sanastoa tai hakumahdollisuutta”

24 opiskelijasta  14 olisi mieluiten käyttänyt painettua kirjaa.  Omasta näkökulmasta uusi kirja vaati enemmän valmistelua mutta se oli mielenkiintoista ja jatkossa on helpompaa kun on kerran käynyt kurssin läpi. Kirjan sisällöt olivat mielestäni hyviä ja e-kirja oli mahdollistanut myös videoiden ja linkkien jakamisen suoraan kirjan kautta, mikä on tietysti hyvä juttu. Joiltakin osin peda.net-ympäristö on kuitenkin vielä kankea ja hankala käyttää. Navigointi kirjan sisällä, alleviivauksen mahdollistaminen ja hakutoiminto ovat varmasti asioita, joita voisi vielä kehittää. Toivotaan, että kirjojen tekijät jaksavat panostaa vielä käytettävyyden parantamiseen.

Antti Kaappola, lehtori, Kauhavan lukio