Kuvia ja pohdintaa: 12 X Applen seminaari

Apple Education Leadership Summit

London 2015

1. Teknologia on aina ollut osa nykypäivän opiskelijoiden maailmaa.

2. Ydintaidot olivat monessa paikassa esillä. Englannissa enimmäkseen c:llä alkavia sanoja: critical thinking, collaboration, creativity...

3. Nokkahuilulla soittamisen opettelu vie aikaa ja tulokset ovat, no, mitä ovat. Kuvassa vertailussa nokkahuilu (vihreä) ja GarageBand (keltainen). (!)

4. Kuinka pääsen saarelle? Perinteisesti ajatellen tehtävä vaikuttaisi raskaalta ja lähes mahdottomalta. Entä jos lentäisin? Luovia ratkaisuja taitaa olla lukematon määrä. Kenen pitää päästä minne? Kuka on henkilö? Mikä on saari? ... :)

5. Kirjoita koulun visio seminaarin appsiin. Sehän tehtiin! Tiivistettynä se on tässä: kuinka kahdesta saadaan kolmannen kautta yksi... ;)

6. Vähemmän on enemmän, ja jos lisäät jotakin, niin heitä jotain pois! Luovuus tarvitsee tilaa ja aikaa... :)

7. Mindset on käsitteenä tuttu (fixed / growth). Tässä se yhdistettiin mahdollisuuksien näkemiseen. Ei suhtauduta asioihin "Kyllä, mutta...", vaan "Miksipä ei?" tai "Entäpä jos?"...

8. Asenteen ja energiatason perusteella tehty jako eri rooleihin. Valitse roolisi ja tiedosta myös ne muut... ;)

9. Vasta-alkajan mieli on zen-perinteestä otettu käsite: "in the beginner's mind there are many possibilities, in the expert's mind there are few" (/ Shunryu Suzuki). Kun ennakko-odotukset on lukittu, on vähän tilaa nähdä uusia mahdollisuuksia...

10. 'Ignorance' sanalla on negatiivinen konnotaatio, mutta tässä ymmärrän sen hyveenä. "Teach yourself ignorance" voisi tarkoittaa vaikka sitä, että esittää tyhmää, jotta toinen voisi selittää mistä on kyse. Parhaassa tapauksessa kuuntelijalle selviää esittämisen tarpeettomuus... ;)

11. Uudet "oletusarvot" oppimiselle: kun oppilaalla on kännykkä taskussaan, hän pääsee käsiksi koko ihmiskunnan tietovarantoon. Tämän kun muistaisi! :)

12. Odotukset pitää olla naurettavan korkealla! Vasta silloin alkaa tapahtua, resonoida... :) Jännä tarina pojasta, joka kaatui kentällä. Lääkäri: "Hän on täysin kunnossa, mutta ei tiedä kuka hän on..." Valmentaja: "Well, tell him he's Pelé and send him back to the field!" ... ;)

Lopuksi:

Kiitos matkaseurasta ja antoisista keskusteluista. Parasta Lontoon matkassa oli yhteishenki ja välitön & vilpitön jakaminen. Kohti uusia mahdollisuuksia! :)

Mooc, Google ja United Classroom

Google oli taas näkyvästi esillä Bett2015-messuilla ja totuttuun tapaan istuin siellä ahkerasti kuuntelemassa 20 minuutin esityksiä eri teemoista. Eräs kiinnostavimmista oli Googlen eri palvelujen hyödyntäminen MOOC-sessioiden pitämisessä brittiläisessä United Classroom yläkouluverkostossa, jossa oli kuutisenkymmentä koulua.

Koska kyseessä oli yläkouluverkosto, oli Moocin järjestämistä mietitty tarkkaan, erityisesti oletetun ison keskeyttämisprosentin vuoksi.

Verkoston mielestä parannettu Mooc toimi koulussa seuraavilla periaatteilla. Kurssin aloituksessa oli aina tapaaminen kasvokkain koko ryhmän kanssa, Google Hangoutilla pidettiin viikoittain live-sessioita, mikä vahvisti heidän mukaansa osallistumisaktiivisuutta. Lisäksi tehtiin Driven työkalujen avulla tehtäviä ja erityisesti hyödynnettiin reaaliaikaisesti Driven chattia. Kokemukset tästä olivat heidän mukaansa erityisen hyviä. Kotitehtävät jaettiin Google Classroomin avulla. Jokaisen Mooc-sessio myös tallennettiin. Paikalla olleet opiskelijat kertoivat, että heidän mielestään kurssi sopii hyvin erityisesti luonnontieteellisiin aiheisiin. He myös korostivat, että perinteinen kasvokkain opetus on heille tärkeää. Tämä Mooc mahdollisti sen, että kyseinen kurssi saatiin pidettyä, kun osallistujia tuli monesta koulusta. 

Mobiluck Bett2015-messuilla

Mobiluckin iskuryhmä osallistui Bett2015-messuille. Tässä ensimmäisen kokemukset videon muodossa. Elimäen Tommi Viljakainen ja Muuramen Aki Puustinen julkaisivat ensimmäiset fiilisvideot messuista. 


Tommi Viljakainen


 


 Aki Puustinen

Pelillisyyden jäljillä: Credly - Kerro se badgella!

Video: Credly - Kerro se badgella!

Oppimisen pelillistäminen (gamification) on nyt kovasti pinnalla. Suosittujen pelien, kuten Angry Birds ja Candy Crush Saga, elementtejä otetaan käyttöön varsinaisen pelimaailman ulkopuolella ja toivotaan uuden oppimisen olevan yhtä koukuttavaa.

Kirjassaan New Culture of Learning John Seely-Brown kuvaa MMOG (Massively Multiplayer Online Game) -pelaajia, jotka hankkivat tietonsa vertaisryhmistä (communities of interest) ja toimivat koordinoidusti yhteisen päämäärän hyväksi. Uusi oppiminen on enemmän yhteistyötä kuin kilpailua.

Jakaminen kuuluu asiaan: surffaritkin oppivat uudet liikkeet Youtube-videoiden kautta muutamassa minuutissa maapallon toisella laidalla. Tekniikka mahdollistaa uuden oppimisen. Oppimisen halu on aina olemassa, kun tehdään mielekkäitä asioita...

Mielestäni elämästä ei tarvitse tehdä peliä, mutta peleistä (tai ehkä pikemminkin pelien tekemisestä ja siitä, miten niitä pelataan) voi oppia uusia toimintatapoja. Tarkkana pitää olla pelien sisältöjen ja ikärajojen suhteen, mutta jotenkin kuvaavaa on, että jo alakoululaisten lukutaitoa kehittää huimaa vauhtia mm. Minecraft- ja Clash of Clans -pelit ja niiden opaskirjat (!).

Miten koulu pääsisi osalliseksi vastaavasta innostuksesta / kiinnostuksesta. Jostain luin, että koulu on jo pitkään ollut peli. Ainoa ongelma siinä on, että kukaan ei ole sitä suunnitellut. Tästä syystä sen pelilogiikassa tulee eteen yllättäviä umpikujia, ja juoni tuntuu välillä aika kafkamaiselta...

Yksi peleistä lainattu keino on badgejen jakaminen. Kyse on jonkinlaisista arvo- tai kunniamerkeistä, joita myönnetään tiettyjen taitojen ja/tai tietojen suorittamisesta (yleensä) ennalta määriteltyjen kriteerien perusteella. Badgen saatuaan henkilö voi jatkaa kehittymistään ja päästä aikanaan seuraavalle tasolle, levelille. Oleellista badgeissa on, että niitä "mainostetaan" esim. sosiaalisessa mediassa. Tästä on tuplahyöty. Se kohottaa badgen saaneen henkilön arvoa ja muut "pelaajat" tulevat tietoisiksi hänen kyvyistään. Yksittäisen henkilön taitotaso on kehittynyt, mutta niin on samalla yhteisön taitotasovaranto.

Vanha koulukunta vannoo erillisyyden paradigman nimeen: MORE for you is LESS for me, ja: LESS for you is MORE for me. Uskon, että uusi sukupolvi on jo sisäistänyt toisenlaiset arvot, joiden mukaan: MORE for you is MORE for me, ja: LESS for you is LESS for me. Ennen vallalla olivat pelko ja kilpailu. Nykyään "tykätään" ja jaetaan enemmän kuin koskaan. :)

Systeemiajattelun mukaan muutos yhdessä tekijässä ei voi olla vaikuttamatta koko järjestelmään. Rajoja ei ole. Erillisyys on harhaa, ja paras tapa muuttaa maailmaa on muuttaa itseään.

En tiedä miten badget muuttavat oppimista, mutta sen arvaan, että ne muuttavat, koko systeemissä. Lähde siis rohkeasti jakamaan näitä osaamisen tunnustuksia niille jotka sen ansaitsevat. Se ei ole sinulta pois. Päinvastoin: se joka antaa, saa. Hyvä kiertää eikä vähene jaettaessa. Se joka saa, myös antaa. Loppujen lopuksi kyse on rohkeudesta luottaa siihen isoon R-kirjaimeen... :)

Ai niin, antavatko opettajat oppilaille badgeja vai oppilaat opettajille? Voihan näillä aloittaa, mutta ehkä olisi parasta päästä vertikaalisista suhteista kohti horisontaalisuutta: oppilaat antavat tunnustuksia vertaisilleen ja opettajat kreditoivat toisiaan. Suhteellinen tasa-arvo alkaa hahmottua...

Ohessa video badgen tekemisestä Credly-ohjelmalla. Siitä on olemassa myös iPhone-versio, joka toimii iPadissa. Itse tehdyn badgen suunnitteluun ja toteutukseen menee aikaa muutamia minuutteja. Ei kun tuumasta toimeen! :)

Video: Credly - Kerro se badgella!

Tässä vielä John Seely-Brownin ajatuksia uudesta oppimisesta:

Innovation Expert John Seely-Brown on New Ways of Learning in a Rapidly Changing World

http://youtu.be/bGdpbba1i9c

Hopscotch - Piirrä minulle pikseli!

(Pixel Designer 2.1 https://c.gethopscotch.com/p/fe4ukw6) 

Uusi opetussuunnitelma julkaistiin pari viikkoa sitten. Koodaus tulee kouluihin aluksi ainakin käsitöiden ja matematiikan kautta. Mietin miten nämä aineet voitaisiin yhdistää koodaukseen. Sitten minulla välähti: pikseli.

Design-oppimiseen (kts. edellinen juttuni) kuuluu ainakin suunnittelu, tekeminen, tuotteen kehittäminen ja muotoilu. No sitä olen tehnyt viime aikoina Hopscotch-ohjelmalla koodatessani piirrosohjelmaa nimeltään Pixel Designer. Periaate on hyvin yksinkertainen: piirretään pieniä neliöitä, jotta muodostuisi kuva. Tein ohjelmasta ensin version 1.0. Siinä "tähtäintä" liikuteltiin iPadia kallistamalla ja väreinä olivat emoji-näppäimistöstä löytyneet neljä "pallukkaa": valkoinen, musta, sininen ja punainen. Testaustiimi (pojat 8-v ja 5-v) totesi, että tarvitaan nuolet tähtäimen ohjaamiseen ja värejä saisi olla enemmän. Niinpä tein version 2.0. Ja version 2.1, koska edelliseen oli jäänyt pieni bugi... ;) Tästäkin olen kehitellyt jo seuraavaa mallia, mutta annan asian vielä hautua. Tarkoitus olisi parantaa toiminnallisuutta ilman että ulkoasu kärsii. Tuntuu siltä, että elän jatkuvassa "betassa"... :)

Pixel Designer 2.1 sopii mainiosti ihan vaan piirtelyyn, mutta sillä voi myös suunnitella käsitöiden mallia vaikkapa ristipistoihin tai koristekuvioihin. Toisaalta ohjelma liittyy myös kuvataiteeseen ja kykyyn esittää asioita abstraktilla tavalla. Matematiikan osalta ohjelmassa on tietynlaista yksinkertaista viehätystä, joka saattaa vedota loogis-deduktiiviseen mieleen... ;)

Olen tehnyt Hopscotch-ohjelmalla joitakin pelejä, mutta itse pidän eniten open-ended / sandbox -tyyppisistä ohjelmista, joissa käyttäjä voi antaa enemmän kuin sen tekijä on osannut kuvitella. Kyse on kai mahdollistamisesta tai jonkinlaisesta potentiaalisen voiman valjastamisesta.

Voit kokeilla Pixel Designeria (linkki: https://c.gethopscotch.com/p/fe4ukw6) iPadin lisäksi myös iPhonella. Koodaamiseen tarvitset iPadia, mutta valmiin pelin/ohjelman suorittamiseen riittää iPhone, johon on ladattu Hopscotch AppStoresta (linkki: iTunes - Hopscotch).

Otavan opiston mobiilipostauksia

Otavan opisto ja nettilukio on ollut mukana Mobiluck-hankkeen molemmissa vaiheissa. Tässä Otavan opiston Mobiiliblogin postauksia. 

Teemoina mm. Qr-koodit, ohjelmointi iPadilla, elokuvien tekeminen iPadeilla, etämatikkaa AC:n ja iPadien avulla. 

Otavan nettilukion yhteyshenkilönä on toiminut Sari Jaaranen.