Mobiluck osallistuu Iloa oppimiseen -seminaariin seuraavilla pajoilla.

13.-14.11. pidetään Jyväskylässä Ilopäivien sarjassa viides tapahtuma, nyt nimellä Iloa oppimiseen kaikkialla. Tapahtuma järjestetään Jyväskylän ammattikorkeakoulun ITdynamossa. Järjestäjinä Jyväskylän yliopisto, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Jyväskylän koulutuskuntayhtymän ammattiopisto ja lukiokoulutus sekä muut Mobiluck-lukiot. 

Koko seminaarin ohjelma: klikkaa tästä

Mobiluck-lukio jakaa osaamistaan ja kokemuksiaan seuraavissa pajoissa: 

Green Screen videointi iPadilla.

Pajassa kuvataan video vihreälle taustakankaalle ja lisätään taustakuva/video. Sovellus Green Screen by Doink. Timo Ilomäki, Voionmaan lukio, JKL

 

Digiajan fysiikkaa - videot mitta-aineistona

  

Pajassa tutustutaan kahteen digiajan fysiikan opettajan perustyökaluun: Vernierin Video Physics ja Graphical Analysis. Napatkaa oppilaidenne kanssa video, tai lainatkaa vauhdikas kohtaus youtubesta. Appsien avulla näette klipin fyysikon silmin!
Tarvittavat appsit: Vernie Video Physics ja Vernier Graphical Analysis.

Kauhavan lukio, Janne Ylinen

 

 iPad ja teknologian hyödyntäminen maantieteen ja reaaliaineiden opetuksessa.

 

1. Perehdytään pääpiirteittäin Socrative-ohjelman toimintaan. Ohjelmalla on helppo toteuttaa läksynkuulusteluja ja kokeen sähköisiä monivalintatehtäviä. Katsotaan pajassa pari esimerkkiä Maantieteen tunneilla toteutetuista kyselyistä ja jokainen pääsee kokeilemaan kyselyn luomista (edellyttää rekisteröitymistä socrative.com sivulla). Ohjelma toimii laitteilla, joilla on nettiyhteys.

 

2. Tutustutaan popplet-sovellukseen, jonka avulla voi helposti luoda käsitekarttoja. Poppletista on ilmainen Lite versio iPadille ja myös selainpohjainen versio löytyy.

 

3. Katsotaan, miten Keynotella luotu esitys käsitellään Explain Everythingillä niin, että saadaan aikaiseksi pienimuotoinen opetusvideo, joka voidaan tallentaa esim. oppiaineen kotisivuille. Esimerkkinä biologian risteytystehtävät

 

Kimmo Puttonen, Voionmaan lukio, JKL

 

 Flipped classroom lukion viestinnässä Case MuLun (Muuramen lukion) uutiset. Lukiolaiset: Salla Reijonen ja Elina Lamminaho. Aki Puustinen. Muuramen lukio
Muuramen lukion uutiset, historian opetusblogi sekä Instagram opetuksessa ja markkinoinnissa.

 iPadit pelien koodaamisessa ja toteuttamisessa Hopscotch -ohjelmalla. Tommi Viljakainen, Elimäen lukio, Kouvola.


Käänteinen luokkahuone lukio-opetuksessa. Jarkko Sairanen ja Sirpa Suontausta.Voionmaan lukio.

 Videoscribe-sovellus opetusvideoiden teossa. Lari Härkönen, Kuopion klassillinen lukio

 

Kahoot! luokkahuoneessa

Pelillisyys luokkahuoneessa on tämän hetken kuuma peruna ja tähän aiheeseen tulen tämän lukuvuoden aikana mm. Mobiluck-hankkeen myötä tutustumaan ja tutustuttamaan tähän maailmaan myös muita opettajia. Pelillisyys voi tarkoittaa monenlaista: se voi olla oppimista pelin keinoilla, pelaten, tehden itse pelejä, kilpailua, roolipelaamista, simuloimista, jne. Pelillisyys voi tuoda oppimiseen parhaimmillaan motivaatiota, elämyksellisyyttä ja miellyttävyyttä, jolloin ns. tylsätkin teoria-asiat voivat olla kiinnostavampia, kun ne esitetään tai opetetaan pelillistämisen kautta.

Pelillistämisessä käytetään kilpailua luonnollisesti motivaattorina, jolloin pelissä on mahdollista päästä nousemaan ranking-listalla, saavuttamaan erilaisia palkintotasoja tai -sijoja. Hyvästä suorituksesta on myös mahdollista saada erilaisia tunnustuksia ja kunniamerkkejä. On kuitenkin huomioitava, että kaikki eivät pidä peleistä eivätkä pelaamisesta.

Tutustuin netissä olevaan Kahoot!-palveluun, jonne opettaja voi kirjautua ilmaiseksi osoitteessa https://getkahoot.com . Sivustoa mainostetaan lauseella: Game-based blended learning & classroom response system. Kahootissa voi tehdä läksynkuulusteluja, pistoja, kyselyjä, keskusteluja, äänestyksiä niin, että oppilas voi osallistua niihin omalla mobiililaitteellaan, esim. kännykällä. Tietty internetyhteys vaaditaan. Kahoot! on yksi tapa tuoda pelillisyyttä luokkahuoneeseen: kun oppilas saa käyttää omia aivojaan ja kännykkäänsä läksynkuulusteluun niin, että tilanne muistuttaa peliä ja kilpailua, hän syttyy tilanteeseen ihan eri tavalla kuin jos kyseessä olisi perinteinen paperi ja kynä ja aivot-läksynkuulustelu.

Olen testannut Kahoottia omilla tekemilläni tietovisoilla eli läksynkuulusteluilla useammalla lukioryhmällä sekä ysiluokkalaisilla ja kaikilta oppilailta tuli Kahootista pelkästään hyvää palautetta sekä he suorastaan vaativat lisää sitä käytettäväksi. Jos joltain mobiililaite puuttui, hän sai vastata kyselyyn parin kanssa yhdessä.

Kahootissa on myös valmiina tuhansia jo muiden tekemiä visoja, yms. kuulusteluita ja testejä, joten laiska etsiköön sieltä valmiin tuotoksen. Niitä on olemassa monilla eri kielillä, mutta englanniksi taitaa olla suurin osa. Kahoot on helppo käyttää ja omia tekemiään juttuja voi muokata myöhemmin. Sinne pystyy lisäämään kuvia ja tekemään esim. lajintunnistuskokeen. Kahootissa kun tekee kuulustelua, merkitään ensin kysymys ja siihen annetaan 2-4 vastausvaihtoehtoa, joista voi olla useampi kuin yksi oikein. Kysymyksien määrä voi kuulustelussa olla myös mikä tahansa. Olen itse tehnyt solun osista, jääkauden jäljistä ja maantieteen lukion ykköskurssin asioista kertaavan kuulustelun. Esim. kielten sanakokeet olisi helppo tehdä Kahoottiin.

Kun Kahoottia pelataan, oppilaan kännykkä (tai muu mobiililaite) toimii pelilaitteena, ja ruutua näpäyttämällä oppilas vastaa mielestään oikean vaihtoehdon. Oppilas kirjautuu ensin peliin Kahoot, it-sivulla, jonne hän näpyttää ensin pelin pin-koodin (tämä on joka kerta eri numerosarja) ja tämän jälkeen kirjautuu peliin omalla nimitunnuksellaan. Kahootista on olemassa myös appsi, jonka saa ladattua mobiililaitteelleen. Jos oppilas käyttää aina samaa tunnusta, hän pääsee korottamaan pistesaalistaan peli peliltä ja näin motivaatio asioiden osaamiseen toivon mukaan kasvaa, koska oppilas haluaa päästä ranking-listalla mahdollisimman korkealle ja hän tietysti kisaa luokkatovereitaan vastaan. Kahoot näyttää ranking-listaa viiden parhaan tietäjän osalta joka kysymyksem jälkeen ja tietenkin lopullisen sijoitustaulukon, jonka muuten saa tallennettua excel-taulukkona omiin tiedostoihin ja tässä taulukossa näkyy jokainen osallistuja ja hänen suorituksensa. Tulostaulukkoa voi siis käyttää suoraan esim. pistokokeen arviointitaulukkona.  Pelin kysymykset näkyvät siis videotykin kautta kankaalle ja oppilaan kännykässä näkyy pelkästään vastausvaihtoehdot. Nopeudesta saa ekstrapinnoja.

Suosittelen lämpimästi Kahootin käyttöä, sillä se on helppoa ja mukavaa ja tuo vaihtelua luokkahuoneeseen. Sitä voi käyttää kurssin aikana vaan vaikka kerran tai sitä voi käyttää niin monta kertaa kuin haluaa. Mietin kuitenkin, että mahtaako oppilaiden innostus Kahoottiin lopahtaa, jos sitä käyttää usein ja moni opettaja. Kahootin käyttö vaatii myös nopean verkkoyhteyden ja tietenkin sen laitteen, jolla osallistua. Opettajalta se ei kuitenkaan liikoja vaadi: kyselyitä on mukava tehdä sivustolle ja pelejä on mukava käyttää tuntien höysteenä. Tulen varmaankin raportoimaan Kahootin pitkäaikaisvaikutuksista myöhemmin, miten se toimii esim. arvioinnin tukivälineenä ja saako se motivoitua porukkaa lukemaa läksynsä paremmin. Mutta kokeilkaa ihmeessä, se on ilmaista!

Iloa oppimiseen koodaamalla!

https://c.gethopscotch.com/p/qaxegfp
(tästä linkistä pääset kuvan ohjelmaan, vaatii iPadin ja Hopscotchin)

Koodaaminen, ohjelmointi ja pelien tekeminen ovat nyt kovasti pinnalla. Koodaustunti (The Hour of Code) toi tämän 21. vuosisadan taidon suomalaisten opettajien laajempaan tietoisuuteen. Rovion ja Supercellin menestys on saanut myös koulut pohtimaan opetussuunnitelmien ja -tapojen tuomista tähän päivään. Koodaamisesta puhutaan jo nyt uutena luku- ja kirjoitustaitona (literacy). Kovaa vääntöä ollaan käyty kulissien takana siitä, mikä on oikeaa ohjelmointia ja mikä pelkkää "lelukieltä". Onko Scratch liian lapsellinen? Entä tappaako Python oppimishalut? En ota kantaa tähän keskusteluun muuten kuin sanomalla: "maailma on sekä että". 

Minua pyydettiin pitämään paja iPad-koodauksesta Iloa oppimiseen kaikkialla -tapahtumaan marraskuussa. Tutustumme siellä Hopscotch-ohjelmaan, joka sopii mielestäni hyvin kenelle tahansa koodauksesta kiinnostuneelle opettajalle. Sillä saa nopeasti jälkeä aikaan ja voi kokeilla ideoidensa toimivuutta saman tien käytännössä. 

Jos olet tulossa Iloa oppimiseen kaikkialla -seminaariin Jyväskylään, tervetuloa Hopscotch-pajaan oppimaan uutta. Tiedä vaikka koodauskärpänen puraisisi... ;)


Iloa oppimiseen kaikkialla
http://www.jamk.fi/fi/Koulutus/Ammatillinen-opettajakorkeakoulu/iloa/etusivu/


iTunes - Hopscotch
https://itunes.apple.com/fi/app/hopscotch-koodaamista-lapsille/id617098629?l=fi&mt=8

Hopscotch: Hour Of Code Screencast!
http://youtu.be/UH5CESyZ7So


Koodaustunti
http://koodaustunti.fi/

Koodi 2016
http://koodi2016.fi/

Maailma on koodaajien - Linda Liukas - Campus Helsinki 2014

http://youtu.be/0Hto6pNFCQ4

Why top universities teach drag and drop programming
http://youtu.be/_Mwc1gc77dc