Lisätty todellisuus, nyt ja huomenna

Lisätty todellisuus on kova juttu, mutta saamme vielä odottaa sen tositulemista. Tällä hetkellä varsinainen hyöty saadaan irti hyvin spesifeistä räätälöidyistä ratkaisuista, joissa hyöty on ilmeinen, mutta kustannukset korkeita. Esimerkkinä tästä on vaikkapa taistelulentäjän HUD-näyttö. Tavalliselle kuluttajalle, lukio-opiskelijalle, tai opettajalla lisätyn todennäköisyyden hyöty on vielä kyseenalaista. Tämä väittämä perustuu seuraaviin havaintoihin:

1. Kuluttajan kokevat AR-sovellusten tuottaman lisäarvon vähäiseksi,
2. kuluttajalaitteiden tekniset ominaisuudet eivät ole riittäviä,
3. AR-heräteisiin liittyvä teknologia on vasta lasten kengissä.

Mikään suosituimmista SoMe-palveluista tai sovelluksista ei tarjoa AR-lisäkkeitä. Esimerkiksi Facebook tai Google eivät tarjoa käyttäjilleen AR-kokemuksia. Google kehittelee lasejaan, mutta ne tuskin löytävät suurta yleisöä tänä vuonna. AR on pimennossa ja syystä. Globaalit softa-jätitkään eivät usko siihen - eivät vielä. Mukana leikissä on nyrkkipajamaisia pieniä putiikkeja. Odotamme hetkeä, kun iso tekijä päättää ostaa Layarin, Wikituden tai IndoorsAtlasin. Jälkimmäisintä näistä kannattaa pitää silmällä. Kyseessä on erinomainen innovaatio, jossa on mukana suomalaisia tekniikan huippuosaajia. AR pitää saada käyttäjien taskuille ja silmille, sen pitää olla jotain korvaamatonta. Potentiaalia on paljon, mutta myös ongelmia on paljon. Katsotaan mistä saadaan ensimmäinen suuri AR:n jakelukanava.

Laitevalmistajat eivät ota lisättyä todellisuutta vakavissaan. Laitteissa ei ole komponentteja, jotka tukisivat esimerkiksi nopeaa hahmontunnistusta. Laitteet ovat lisäksi ergonomisesti kömpelöitä. Ei kukaan halua käsi suorana kännykkää roikuttaen tarkkailla maailmaa. Teknologia on tulossa vaatteisiimme ja jopa ihollemmekin, mutta ei vielä. Tarvitsemme laitteita, jotka eivät häiritse meitä; laitteita, jotka eivät vaadi meiltä mitään huomiota. On kiva kokeilla QR-lukua iPad-laitteella, mutta ei sitä kukaan oikeasti käytä. Laitteet pienenevät ja nopeutuvat. On vain ajan kysymys kun tuotesuunnittelijat löytävät toimivan ergonomisen ratkaisun. Mutta toistaiseksi meillä ei ole kuin käsilaitteita, jotka vaativat liikaa huomiotamme pysyäksemme oikeassa todellisuudessa. Puhumattakaan siitä, että siihen vielä lisättäisiin mitään.

IndoorAtlas tarjoaa AR-kentälle uuden merkittävät työkalun: tarkan sijainnin sisätiloissa. Heidän innovaationsa on kopioitu luontoäidiltä. Tutkijat ovat vuosisatoja hämmästelleet joidenkin eläinlajien käsittämätöntä kykyä suunnistaa tarkasti. Taito lienee edelleen osittain mysteeri, mutta paljon ymmärrystä on kertynyt. IndoorAtlas hyödyntää eläinten tavoin ihmissilmälle näkymättömiä magneettikenttiä. Magneettikentät muodostavat näkymättömän tarkan kartan ympärillämme. Mobiililaitteiden avulla tuo maailma on meidän saavutettavissamme. Haasteena on kuitenkin magneettisen kartan muodostaminen. IndoorAtlas on alkanut keräämään suunnatonta magneettisen datan tietopankkia. Kuka tahansa voi sopivalla kämmenlaitteella kartoittaa lähiympäristönsä. Voimme vaikka ladata koulumme magneettisen kartan tietokantaan. Tämän jälkeen mobiililaitteemme tietävät metrin tarkkuudella sijaintimme sisätiloissa. Vau! Miettikää mitä mahdollisuuksia tämä tarjoaa! Kun tarkka paikkamme on tiedossa, voimme rikastaa todellisuutta mielin määrin. Saamme päättää miltä koulumme näyttää, liittää videoita ja infoa koulun seiniin, rakentaa virtuaalisia esineitä koulun sisälle, kunhan meillä on sopivat AR-lasit silmillämme!

IndoorAtlasin potentiaali on mieletön. Sen mahdollistaa heräte, joka perustuu tarkkaan sijaintiin. Voimmeko sen avulla paikallistaa myös toisemme metrin tarkkuudella? Voisimmeko muokata myös liikkuvaa maailmaa sen avulla? Kun saavut paikalle, näkisinkö google-lasieni avulla myös uusimmat twitter-päivityksesi leijumassa olallasi? Ehkä, mutta magneettikenttiin perustuva paikannus ei ole välttämättä siihen paras työkalu. Tekniikan kehittyessä on varmasti käytössämme muitakin AR-herätteitä. Miten olisi esimerkiksi pienet sähköiset tai magneettiset lähettimet älyvaatteissa? Kännykkä toki sopisi kanssa - yhdeksi tunnistuspisteeksi. Kun saavut paikalle pystyn rekisteröimään sijaintisi lisäksi tarkan asentosi. Tämä mahdollistaisi koko vaatetuksesi virtuaalisen räätälöinnin. Tai entäpä jos kehoosi olisi ihon alle sijoitettu muutamia kohdennuspisteitä, kasvoihin luonnollisesti enemmän? Voisinko, voisimmeko virtualisoida koko kehomme näyttämään mieleiseltämme,  ... hmm, tai toki kaverikin voisi päättää mitä grafiikkaa kohdallasi käyttäisi.

Lisätty todellisuus muuttaa kaiken. Emme tiedä miten ja milloin, mutta teknologisesti kaikki alkaa olemaan valmista. Muutokseen tarvitaan isoja pelureita, mobiililaitteiden kehittelyä ja muutaman hittituotteen. Ken tietää, mitä siitä seuraa? Mutta sen tiedämme, että muutos on iso ja se tulee myös kouluihin! Pidetään AR-silmämme auki!

TED Mobiluck Gamification and game theory in school culture

TED Mobiluck video series. One goal in Mobiluck project is to implement gamification and game theory in school system and culture. Here is our model.

iPad kotitehtävien esittämisessä

Kuinka iPadia voisi hyödyntää matematiikan opetuksessa? Tämä kysymys on askarruttanut mieltäni opetusta suunnitellessani. Lähdin pohtimaan asiaa tarkemmin siitä näkökulmasta, että mitä matematiikan tunneilla tehdään. Matematiikan tuntien kulku on lukiossa alkaa melko tyypillisesti kotitehtävien esittämisellä ja jatkuu uuden teorian opiskeluun ja näihin liittyvien tehtävien tekemiseen. Jos iPadia voisi käyttää jo kotitehtävien esittämisessä matematiikassa, niin niitä voisi käyttää samaan tarkoitukseen myös muissa oppiaineissa ja tämä ajatus kiehtoi minua. Siispä ei muuta kun tuumasta toimeen ja kokeilemaan iPadeja MAA9 kurssin aikana yhden jakson ajan.

Ennakko oletukset

Omilla kursseillani olin huomannut usein itse selittäväni oppilaiden tekemät ratkaisut.  Syynä tähän on ollut se ettei oppilas ole aina halunnut tai osannut selittää ratkaisuaan, tai aikaa tehtävien läpikäyntiin on ollut rajallisesti. Tässä kohtaa ajattelin, että oppisiko oppilas asian paremmin, jos hän joutuisi kuitenkin käymään ratkaisunsa läpi vielä ajatuksen kanssa. Ajattelin että tähänhän iPadit kävisivät aivan mainiosti. Olin nähnyt ja kokeillut itse aiemmin Explain everything ohjelman käyttöä. Tämän takia valitsin juuri sen ohjelman käytettäväksi kotitehtävien esittämiseen.

Käytännön toimet

Aluksi laitteita opeteltiin käyttämään ohjatusti. Käytimme sovelluksen opettelemiseen noin puoli tuntia ensimmäisestä oppitunnista. Kaikki oppilaat ottivat iPadilla kuvan ja liittivät sen Explain everything ohjelman taustalle. Sitten oppilaat käyttivät punaisen väristä kohdistinta eli “pointteria” selittäessään mitä kuvassa on. Näin kaikki pääsivät kokeilemaan laitteen ja sovelluksen käyttöä käytännössä.

Jakson ajan huomioita

Aluksi oppilaat innostuivat uudesta kotitehtävien esittämistavasta. Kurssin alussa oli nähtävissä pientä kilpailua siitä, kuka sai esittää ratkaisunsa iPadilla. Ensimmäinen huomioni ratkaisujen esittämisestä oli se, että nyt kaikki sovelluksen avulla esitetyt ratkaisut tuli selitettyä täsmällisemmin. Oppilaat kiinnittivät enemmän huomiota välivaiheisiin ja ratkaisun rivi riviltä selittämiseen. Toisaalta videoilla ratkaisut käytiin läpi nopeasti eikä aikaa kulunut siihen, että oppilas ei olisi muistanut mitä oli tietyssä kohdassa tehnyt.

Jo pian kuitenkin osa oppilaista kysyi, että voisiko ratkaisun esittää taululla Padin sijaan. Meillä kokeilu oli täysin vapaaehtoinen, joten toki siihen annettiin mahdollisuus. Osa kuitenkin esitti tehtäviään mielellään edelleen Explain everyhtingin avulla. Kurssin loppua kohti iPadeja käytettiin aina vaan vähemmän. Tämä saattoi kuitenkin johtua osittain myös siitä, että ryhmän oppitunnin olivat aamun ensimmäisiä ja oppilaat saapuivat tunnilla nipin napin ehtien.

Mitä voisi tehdä toisin?

Sovelluksen käyttöopastusta kannattaa antaa parilla kolmella ensimmäisellä tunnilla ohjatusti kaikille yhteisesti. Tätä varten voisi keksiä joitakin selitystehtäviä, kuten kirjan esimerkkien selittämistä. Tällöin kaikki tulisivat varmasti kokeilleeksi sovellusta oman selittämisen apuvälineenä. Lisäksi oppilaita voisi totuttaa kyseiseen sovellukseen myös niin, että opettaja käyttäisi sovellusta samalla tavalla vaikka kirjan esimerkkien selittämiseen. Itse huomasin tämän vasta kurssin puolivälin jälkeen, jolloin kokeilin sovellusta hankalan esimerkin läpikäymiseen.

Mitä jatkossa?

Myös opettaja voi käyttää sovellusta kirjan esimerkkejä selittäessään. Luulen, että aion vielä testata tätä mallia kertaustunneilla. Olen joskus kokeillut kumulatiivista oppimisprosessia kertaustunnilla siten, että oppilaat ovat ryhmissä ratkoneet tehtäviä joita he ovat sitten selittäneet tunnin lopussa muille oppilaille. Tehtävien läpikäymiseen jää kuitenkin tunnin lopussa usein niin vähän aikaa, että ratkaisut olisi helpompi esittää Explain Everythingin avulla.

Loppupäätelmiä

Kokemukseni mukaan kokeilusta hyötyivät ne oppilaat, jotka käyttivät sovellusta kotitehtävien esittämiseen. Muille oppilaille tällä tavoin esitettyjen ratkaisujen seuraaminen oli puolestaan vaikeampaa. Oppilaiden mukaan muistiinpanoja ei kerennyt tehdä samoin, kuin taululla läpikäydyn ratkaisun aikaan. Tässä kohtaa on kuitenkin mainittava, että kurssimme oppitunnit tallennettiin ja laitettiin nähtäville multimediagalleriaan. Täältä oppilaat ovat voineet halutessaan käydä kertaamassa tunnilla käytyjä asioita omalla ajallaan.

Soveltuuko tekniikka tällä tavoin käytettynä kotitehtävien esittämiseen? Näkisin, että “pienin viilauksin”. Silloin kun oppilaan ratkaisu on videolla pahasti puutteellinen, on opettajan käytävä asia vielä kertaalleen läpi jollakin muulla tavalla. Toisaalta hyvin esitettynä ratkaisun punainen lanka tulee ilmi myös oppilaiden esityksistä. Jos opettaja vielä välillä pitäisi pienen tauon ratkaisun kannalta tärkeiden kohtien jälkeen, niin ratkaisun muistiinpanoihin jäisi riittävästi aikaa. Tällöin ratkaisun välivaiheita voi vielä pyytää selittämään tai voi vaikka kysyä muilta oppilailta ymmärsivätkö he asian.

Eniten kritiikkiä oppilailta tuli erittäin epäselvistä ratkaisujen kuvista. Siksi oppilaille pitäisi järjestää riittävästi valaistusta ja opettaa oppilaat ottamaan kuvat mahdollisimman tarkasti. Lisäksi nykyisin on olemassa hyviä skannausohjelmia, joilla kuvan saisi otettua paljon laadukkaammin.

Oppilaiden kommentteja kokeilusta

Tässä oppilaiden kommentteja kokeilustamme jakson ajalta.

iPad suoraan dokumenttikameran läpi on epäselvä ja heikkolaatuinen. iPad ei toimi niin vaivattomasti kun Apple on antanut ymmärtää

sovellusten avulla esitettyjen tehtävien seuraaminen on ollut vaikeaa koska kuvat on niin pieniä ja huonoja ettei niitä nää.

tehtävät käydään niin nopesti ettei niitä kerkeä tarkastaa

tehtävä tulee käytyä itselle paremmin, mutta toisten ratkaisujen ymmärtäminen vaikeampaa

Minusta on mukavampaa, kun opettaja selittää samalla sitä tehtävää, silloin olen oppinut parhaiten, koska selitys on ollut silloin selkeä ja erittäin hyvä. :)

Tabletit opetuksessa - Opettajien kokemuksia Mobiluck-hankkeesta

Pro gradu -tutkielma ”Tabletit opetuksessa - Opettajien kokemuksia Mobiluck-hankkeesta” on julkaistu. Tutkimuksessa haastateltiin yhteensä kahtatoista opettajaa Mobiluck- hankkeen lukioista. Tutkimusongelmana oli selvittää, miten tabletteja on hyödynnetty opetuksessa ja millaisia vaikutuksia niillä on ollut. Opettajien kokemuksien perusteella tablettien opetuskäytöstä muodostettiin pedagogisia esimerkkejä. Lisäksi kartoitettiin, miten opettajat käyttivät tablettia henkilökohtaisena välineenä, mitä hyötyä tableteista oli ja millaisia ongelmia tabletin opetuskäytössä on kohdattu.

Opettajat käyttivät tabletteja oppitunneilla havainnollistamisen ja konkretisoinnin välineenä, yhteisölliseen tiedon hakemiseen, tuottamiseen ja jakamiseen, oppimisen audiovisuaalisena välineenä ja sähköisen oppimateriaalin hyödyntämiseen. Opettajan henkilökohtaisessa käytössä tabletti soveltui etenkin ammatillisen tiedon seuraamiseen sekä organisoinnin, kommunikoinnin ja vuorovaikutuksen välineeksi.

Opettajien mukaan tabletin hyviä ominaisuuksia ovat mobiliteetti, nopeus, luotettavuus ja helppokäyttöisyys. Havaittuja myönteisiä vaikutuksia olivat oppilaiden motivaation parantuminen, opettajien asenteen parantuminen teknologiaa kohtaan, teknologian käytön lisääntyminen ja tabletin opetuskäytön ympärille muodostuneet verkostot.

Kohdattuja ongelmia olivat henkilökohtaisten laitteiden puuttuminen, oppilaiden kielteinen asenne teknologiaa kohtaan, riittämättömät teknologian käyttötaidot, oppilaiden keskittymisen häiriintyminen, tabletin huono soveltuminen vaativampien tehtävien suorittamiseen, tarvittavien resurssien puuttuminen, teknologialle kielteiset olosuhteet sekä tekniset häiriöt langattomissa verkoissa.

Suuri kiitos kaikille tutkimukseen osallistuneille.

Tutkimus on luettavaissa Jyväskylän yliopiston julkaisutietokannasta

Terveisin

Ari Tuhkala

Mobiluck

Jyväskylän yliopisto