maanantai 8. huhtikuuta 2013

Samsung kynäilee iPadin ohi

Motto: Tietokoneistuminen ei saa heikentää ilmaisun keinoja, vaan sen pitää vahvistaa ja monipuolistaa niitä.

Selailu, katselu ja lukeminen onnistuvat mobiililaitteilla näppärästi; tiedon tuottaminen on puolestaan kömpelöä. Bluetooth-näppäimistö on oiva apuväline. Sen avulla kirjoittaminen on tabletilla sujuvaa. Mutta, se ei riitä. Onko sinulta koskaan loppunut näppäimistö kesken? Minulta on, lukuisia kertoja.

Maailman miljoonista merkeistä, näppäimistöön mahtuu vain muutamia kymmeniä. Pitäisikö minun ilmaista itseni vain tekstin keinoin? Ei onnistu. Ei ainakaan matematiikassa, jossa symboleja on käytössä turkasen paljon. Eikä ongelma ole pelkästään niiden paljous. Ne voivat sijaita toistensa ala- tai yläpuolella, diagonaalisesti, matriisina, ja vähän miten sattuu. No pitäisikö meille matemaatikoille olla omat näppäimensä, tai omat näppäimistönsä? No entä pitäisikö sitten kaikille erikoisalojen osaajille olla omat näppäimistönsä? Onko kiinalaisilla kokopöydän näppäimistö? Mihin me kaikkine symbolimme mahdumme?

Tietokone on kone, joka käsittelee kahta symbolia 1 ja 0 – sarjaistetussa muodossa 10011001 – hyvin tehokkaasti. Tavallinen teksti on lähellä tietokoneen kieltä. Syntaktisella tasolla ainoa ero on symbolien lukumäärä. Suomenkielessä symboleja on kolmisen kymmentä, kirjaimet ja muutamia jäsentelymerkkejä. Ihminen, joka on keksinyt kirjoittamisen taidon, keksi myös tietokoneen. Liekö siitä tämä yhtäläisyys? Oli miten oli, tekstuaalisen tiedon esittäminen ja käsitteleminen on tietokoneella vaivatonta.

Kun on kyse piirtämisestä tai vapaasta symbolien tuottamisesta, kynä ja paperi ovat korvaamattomia. Hävetkää tietokoneet! Miksi tämä monipuolinen ilmaisun muoto ei onnistu tietokoneella? Tai miksi se on niin rajattua? Miksi piirtäminen on niin paljon helpompaa käsin, kuin tietokoneella? En tiedä, mutta siitä olen varma, että 20 vuoden päästä nauretaan meidän tietokoneille. Silloin 2013 ihmiset halusivat piirtää käsin, LOL! Näin se on. Oppimiseen ja sen arvioimiseen liittyvät teknologiset ratkaisumme tulisi lisätä ilmaisun keinoja, ei vähentää!

Sormitietokoneet vapauttivat meidät hiirestä. Kuolevatko hiiret sukupuuttoon seuraavan kymmenen vuoden aikana? Tuskin, mutta varmasti niiden määrä vähenee. Entä näppäimistö, miten sen käy? Muodossa tai toisessa se tulee varmasti säilymään. Kymmenen sormea sopii hyvin näppäimien naputteluun. Tämän todistaa jo erilaisten soittimien näppäinrivistöt. No entä Googlen älylasit, pyöritämmekö maailmaa kohta silmillämme? Sangen mahdollista, ellei sitten aivosähköohjaus osoittaudu paremmaksi vaihtoehdoksi.

Tietokoneen ohjauslaitteiden kirjo laajenee jatkuvasti. Käyttöliittymien omaisuudet monipuolistuvat. Kysymys ”miten käytämme tietokonetta”, saa yhä moninaisempia vastauksia. Meidän teknopedagogien tehtävä on osaltamme huolehtia siitä. Rikastetaan oppijoiden ja heidän valmentajiensa ympäristöä; tuodaan siihen tekniikkaa ja käyttöliittymiä. Kannustetaan heitä kokeilemaan ja luomaan. He kertovat meille mikä toimii ja mikä ei. Me kannamme heille tekniikkaa, kypsytämme ajan kanssa, ja he antavat meille vastauksia.

Tarvitsevatko oppimisen markkinat menetelmällistä säännöstelyä? Sanommeko, että kynää saa käyttää, mutta tablettia ei? Tai että, kaikki tekevät tämän nyt älypuhelimillaan? Kuulostaa aika hullunkuriselta, ellemme sitten ole opiskelemassa itse menetelmää. Tai ellemme ole vakuuttuneita siitä, että tämä menetelmä on pedagogisesti ylivertainen ja sopii kaikille.  Eikö ensisijaisesti kuitenkin oppijan tulisi saada valita menetelmänsä? Jos se tabletilla kirjoittaminen ei vaan onnistu, niin tee sitten kynällä ja paperilla. Jos säännöstelemme oppimisen menetelmiä, meidän tulee olla tietoisia sen vaikutuksista oppimiseen. Olemmeko me? Itsestäni en ole niin varma. Annan mielellään oppijan itse valita menetelmänsä. Katsotaan sitten toimiiko se vai ei.

No miten se sitten katsotaan? Miten oppimista ja osaamista mitataan? Tulevan ylioppilastutkinnon uudistuksen myötä aihe on hyvin ajankohtainen. Tekniikka ja teknologia ovat siinä merkittävässä asemassa. Miten uudistus tehdään siten, että se on mahdollisimman menetelmävapaa? Miten sitoudumme teknologian käyttöön rajoittamatta olennaisesti kokelaiden mahdollisuutta osoittaa osaamistaan? En halua kritisoida uudistusta, se on tarpeellinen ja tervetullut. Olen kuitenkin huolestunut niiden aineiden osalta, joissa piirtäminen on olennainen osa ilmaisua. Omalla kohdallani tämä koskettaa kahta ainetta: matematiikka ja fysiikka. Toivoisin kovasti, ettemme väheksyisi kynän ilmaisuvoimaa näissä aineissa. Näppäimistö, hiiri ja sormella tökkiminen rajaavat liikaa pois. Me matemaatikot haluamme ilmaista itseämme monipuolisemmin!

Tutkimistani mobiililaitteista Samsung Galaxy Notepad antaa autenttisimman sähköisen kynäelämyksen. Sen tarkkuus ja tuntuma ovat omaa luokkaansa. Se on ergonomisesti miellyttävä; kirjoitusasento on luonnollinen. En halua erityisesti mainostaa Samsungia. Haluan, että tarkastelemme laitetta suunnan näyttäjänä. Näitä ominaisuuksia haluan jokaiseen tietokoneeseen! Haluan, että jokaisella opiskelijalla on tietokoneessaan hyvät piirto-ominaisuudet, oli se laite sitten Galaxy, iPad, tai läppäri!

Oheisessa videossa esittelen lyhyesti Galaxy Notepadia piirtolaitteena. 





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti